Daltonin kulttuuri

Daltonin kulttuuri oli kivikautinen varhaisten intiaanien metsästys- ja keräilykulttuuri 8500–7900 radiohiilivuotta eaa., eli 10500–9900 BP uncal.[1], Daltonin perinne erosi varhaisemmasta paleointiaanien kulttuurista siten, että sitä ylläpitäneet ihmiset valmistivat kirveitä. Tämä kertoo metsäisestä ympäristöstä. Daltonin kulttuurin alue Mississippin ja Missourin laaksossa olikin rajusti metsittynyt ja metsittymässä, kun jääkausi oli päättynyt. Mammutit kuolivat sukupuuttoon ennen Daltonin kulttuurin alkua. Tällöin jääkauden jälkeisen pienemmän riistan metsästykseen keskittynyt Daltonin kulttuuri oli varhaisarkaainen.

Daltonin kulttuuri oli kivikautinen paleointiaanien Clovisin kulttuurista tai jostain sen lähikulttuurista kehittynyt metsästyskulttuuri eteläisessä Keskilännessä Yhdysvalloissa. Kulttuuri vallitsi Mississippin ja Missourin alueella[1]. Se tunnetaan erityisestä lehtimäisestä, pitkästä keihäänkärjestä, joka saattoi olla uudelleen teroitettuna kolmiomainen muistuttaen nykyajan leipäveistä[2][3]. Kun veistä tai keihäänkärkeä ei voitu enää teroittaa, siitä saatettiin tehdä pienempi työkalu, kuten kaiverrin.[1]. Jotkut Mississippin laaksosta löydetyt Daltonin keihäänkärjet ovat hyvin suuria, jopa 38 cm pitkiä. Näitä on löydetty Arkansasin Sloanista, ja niiden materiaali on saatu luultavasti itä-keskisestä Missourista. Osa materiaalista on saatu 300 km:n päästä Burlintonita missä on serttiä[4].

Daltonin kulttuuri edustaa myöhäistä liittistä paleointiaanien kulttuuria ja varhaista arkaaista. Daltonin kauden alussa suurin osa jääkauden aikaisesta suurriistasta oli hävinnyt[1] tai alkoi hävitä. Ilmasto lämpeni Daltonin kaudella[5]. Daltonin ihmiset eivät vaeltaneet niin kauas metsästysretkillään kuin heidän edeltäjänsä Clovisin paleointiaanit, mutta kauemmas kuin heidän seuraajansa. Kaudelle oli ominaista jääkauden lopulle ominaisen ilmaston lämpiämisen aiheuttama ilmaston kostuminen ja lämpiäminen, jolloin metsä levisi monilla alueilla aron ja tundran tilalle. Entisellä preerialla kasvoi nyt metsiä[5]. Eläinlajisto muuttui ja suurriista hävisi. Arkansas oli Daltonin kulttuurin aikana tammea ym. kasvavaa metsää ja ruohostoa[1]. Daltonin kulttuurissa on nähty merkkejä sopeutumisesta vuodenaikojan mukaiseen luonnon antimien tarjontaan, toisina vuodenaikoina metsästettiin, toisina kalastettiin jne. Kaivausten mukaan esimerkiksi Arkansasissa asui noin 500 ihmistä. Alue oli sekä keräiltäviltään luonnonantimiltaan että riistaltaan rikasta. Yhdessä leirissä asuttiin tyypillisesti muutaman vuoden. Tyypillinen Daltonin paikka oli Brandin metsästysleiri Arkansasissa. Lacessa nykyisessä Poinsettin piirikunnassa oli suuri perusleiri.

Greenen piirikunnan Sloanista on löydetty kauden hautausmaa, minne haudattiin vainajien mukana työkaluja[6]. Monien työkalujen lisäksi haudoissa oli pieniä määriä punaokraa ja rautaoksidia, jotka olivat tyypillisiä paleoliittisen ja myöhemmänkin kivikauden hautalahjoja. Hautalahjoista suurin osa oli kirveitä ja keihäänkärkiä. Daltonin kulttuuriin liittyy myös kaapimia, kaivertimia, kivikirveitä, mikroliitteja[3]. Daltonin kirves on varhain tunnettu raskas kirves Pohjois-Amerikasta ja sillä lienee kaadettu puita kanoottien ja asumusten tekoa varten[1]. Puiset ja luiset jäänteet ajalta ovat harvinaisia. Daltonin kulttuurin alalajeja ovat mm. Holland, Meserve, Greenbrier, Colbert, Hardaway ja Breckenridge[1].