Dalia Grybauskaitė

Grybauskaitėn isä oli sähkömies, joka toimi toisen maailmansodan aikana partisaanina ja myöhemmin NKVD:n palveluksessa palomiehenä, äiti oli myyjänä.[3] Grybauskaitė suoritti taloustieteellisen tutkinnon Leningradin yliopistossa 1983 ja myöhemmin hän väitteli tohtoriksi Neuvostoliiton tiedeakatemiasta vuonna 1988 taloustieteestä.[4][5]

Vuosina 1991–1994 Grybauskaitė työskenteli ensin ulkomaankauppa- ja sittemmin ulkoministeriössä.[5] Vuonna 1995 hän toimi yhtenä neuvottelijana Liettuan EU-jäsenyydestä neuvottelevan valtuuskunnan jäsenenä. Vuosina 1996–1999 hän siirtyi Liettuan Yhdysvaltojen suurlähetystössä.[6].

Grybauskaitėlla on karatessa musta vyö. Hän on perheetön.[7]

Grybauskaitė toimi Liettuan valtiovarainministerinä vuosina 2001–2004 ja on toukokuusta 2004 lähtien ollut Euroopan unionin komission jäsen.[6]

Grybauskaitė valittiin 17. toukokuuta 2009 Liettuan presidentiksi.[8] Hän sai presidentinvaalin 1. kierroksella 67 prosenttia äänistä.[8] Kun äänestysprosenttikin (50,68 %) nousi yli Liettuan vaalilaissa vaaditun 50:n, edellytykset presidentinvaalin ratkeamiseen täyttyivät heti ensimmäisellä kierroksella.[8] Vuonna 2014 Grybauskaitė valittiin toiselle kaudelle, joka kestää vuoteen 2019 asti. Tällöin hän sai 57,9 prosenttia äänistä, kun vastaehdokkaana ollut sosiaalidemokraattinen vastaehdokas Zigmantas Balcytis saavutti 40,1 prosentin osuuden.[9]

Grybauskaitė tunnetaan korruption vastaisesta toiminnastaan. Hän on myös moittinut Venäjää terroristivaltioksi Krimin miehityksen aikaan, ja Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia hän moittii arvaamattomuudesta.[7].

Grybauskaitėlle on myönnetty seuraavat ulkomaiset kunnianosoitukset:

• Kolmen tähden ritarikunta (Latvia, 2011)[10]
• Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 2011)[11]
• Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 2011)[12]
• Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 2012)[13]
• Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 2013)[14]
• Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2013)[15]
• Tasavallan ritarikunta (Moldova, 2015)[16]
• Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 2015)[17]
• Poikkeuksellisten meriittien ritarikunta (Slovenia, 2016)[18]
• Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat, 2018)[19]
• Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 2018)[20]
• Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2018)[21]
• Valkoisen Kotkan ritarikunta (Puola, 2019)[22]

• Dalia Grybauskaitėn viralliset kotisivut (englanniksi)
• Presidentinvaalin kampanjasivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kampanjavideo

Liettuan presidentit

Vytautas Landsbergis[lower-alpha 1] | Algirdas Brazauskas | Valdas Adamkus | Rolandas Paksas | Artūras Paulauskas[lower-alpha 2] | Valdas Adamkus | Dalia Grybauskaitė | Gitanas Nausėda

Huomautukset:

1. Korkeimman neuvoston puhemies.
2. Seimasin puhemies.