Dahomeyn kuninkaat
Dahomeyn kuninkaat (Fonin-kielellä Ahosu) hallitsivat Dahomeyn kuningaskuntaa, joka oli nykyisen Beninin eteläosissa vuodesta 1600 vuoteen 1900, jonka jälkeen ranskalaiset kielsivät kuningaskunnan poliittisen auktoriteetin.
Dahomeyn kuningasta kutsuttiin dadáksi.[1][2]
Hallitsijat olivat merkittävässä asemassa fonien esi-isien kunnioittamiseen liittyvissä vuosittaisissa tapaamisissa. Hallitsijoiden saavuttama tärkeä asema aiheutti sen, että Ranska myönsi maanpakoon pakotetun kuninkaan paluun seremonialliseksi Dahomeyn kuninkaaksi vuonna 1910. Vuodesta 2000 lähtien kuninkuuden hyväksymisestä on kilpailtu, eikä siihen ole tähän mennessä löydetty poliittista ratkaisua.[3] Kuninkaiden palatsit ja hallintokeskus olivat Abomeyssa.
Aluksi historiankirjoitus esitteli Dahomeyn kuninkaat absoluuttisina hallitsijoina, jotka omistivat virallisesti kaiken valtakunnan omaisuuden ja ihmiset. Historioitsijat ovat korostaneet viime aikoina, että merkittävä poliittinen kilpailu rajoitti kuninkaan valtaa, ja että Dahomeyssä oli myös naishallitsija Hangbe, joka suurelta osin oli pyyhitty pois aikaisemmista historioista.[4][5]
Attribuutit
Alamaiset heittäytyivät maahan dadán edessä. Virallisissa seremonioissa kuninkaan kruunun ympärillä oleva alue rajattiin bambukepeillä, jota kukaan tavallinen alamainen ei saanut ylittää. Kun kuningas joi julkisesti, kaikki katsoivat muualle. Vain kuningas sai pitää jaloissaan koristeellisia sandaaleita ja kuninkaan perässä seurasi nainen, joka piteli auringonvarjoa, joka oli koristettu runsaasti symboleilla. Kuningas ei koskaan esiintynyt julkisesti ilman kaiverrettua, loivasti kaarevaa keppiä, recadea. Kuninkaan vaate ulottui toisen olkapään yli ja ainakin kuninkaan läsnäollessa vähempiarvoisten miesten oli pidettävä vaatetta vyötäröllään.[1]
Dahomeyn ensimmäinen kuningas
Dahomeyn kuninkaista on laadittu useita luetteloita ja monet niistä mainitsevat Dahomeyn kuningaskunnan alkaneen eri aikoina. Eri lähteissä mainitaan Do-Aiklin, Dakodonu, tai Houegbadja Dahomeyn ensimmäisinä kuninkaina. Suullisen perinteen mukaan Do-Aklin olisi siirtynyt Abomeyn tasangolle Alladasta. Dakodonu loi ensimmäisen asutuksen ja perusti kuningaskunnan. Myös Houegbadjaa, joka rakennutti palatsin ja loi paljon yhteisön rakenteita on usein pidetty Dahomeyn ensimmäisenä kuninkaana.[6] Suullinen perinne pitää kuitenkin kiinni siitä, että kaikki kuninkaat kuuluivat Aladaxonou -dynastiaan. Nimen uskotaan periytyvän Alladan kaupungista, jonka Dahomey valloitti 1700 -luvulla. Historioitsijat uskovat, että tämä yhteys luotiin oikeuttamaan Alladan kaupungin hallitsemista, ja että yhteydet Alladan kuninkaalliseen sukuun olivat todennäköisesti rajallisia.[6] Useimmiten suullisessa perinteessä Houegbadjaa pidetään ensimmäisenä kuninkaana, jonka tunnustaminen tapahtui ensimmäisessä Dahomeyn vuotuisessa tapaamisessa.[6]
Laajeneminen
Dahomey laajeni merkittävästi kuningas Hangben hallintoaikana. Dahomey sai hallintaansa Atlantin orjakaupan tärkeimmät kauppareitit
valloitettuaan Alladan (1724) ja Whydahin (1727). Sodat Dahomeyn itäpuolella olleen voimakkaan Oyo-imperiumin välillä johtivat siihen, että Agaja hyväksyi sen vasallivaltion asemaan, joka tarjosi vuosittaisia lahjoja. Agaja yritti hallita uusia Dahomeyn kuningaskunnan alueita tukahduttamalla kapinoita sotavoimin ja luomalla seremoniallisia järjestelmiä.
Luettelo Dahomeyn kuninkaista
Abomeyn hallitsijat ennen Dahomeyn kuningaskuntaa[7]
Virkakausi | Hallitsija | Huomioita |
---|---|---|
1620 | Do-Aklin, Gangnihessou, Ganyihessou | Fon-asutuksen päällikkö Abomeyn tasangolla. |
1620 - 1645 | Dakodonou, Ahosu | Perusti Dahomeyn valtakunnan ja rakennutti palatsin. |
Dahomeyn kuningaskunnan hallitsijat[7]
Virkakausi | Hallitsija | Huomioita |
---|---|---|
1645 - 1680 | Houégbadja tai Wegbaja, Ahosu | Useiden tietolähteiden mukaan Dahomeyn ensimmäinen kuningas. |
1680 - 1708 | Akaba, Ahosu | |
1708 - 1718 | Hangbe, valtionhoitaja | Hangbe oli Dahomeyn hallitsija lyhyen aikaa Akaban kuoltua, ennen Agajan hallintoa. Bay toteaa, että on selvää näyttöä siitä, että Hangbe hallitsi jonkin aikaa, mutta on epäselvää, kestikö se kolme kuukautta vai kolme vuotta. Hän ei ole mukana missään Dahomeyn hallitsijoiden luetteloissa.[8] |
1718 -1740 | Agaja, Ahosu | |
1740 - 1774 | Tegbessou, Tégbesu Ahosu | |
1774 - 1789 | Kpengla, Ahosu | |
1790 - 1797 | Agonglo, Ahosu | |
1797 - 1818 | Adandozan, valtionhoitaja | ei mukana joissakin luetteloissa |
1818 - 1858 | Ghezo, Guézo Ahosu | |
1858 - 1889 | Glele, Glèlè Ahosu | |
1889 - 1894 | Béhanzin, Ahosu | Viimeinen itsenäinen Dahomeyn kuningas, karkotettiin Martiniquelle ja Algeriaan |
1894 - 1900 | Agoli-agbo, Agoli-Agbo, Ahosu | Ranskalaiset nimittivät Ranskan miehitettyä Abomeyn.. |
Dahomeyn seremoniallinen kuningas vuodesta 1900
Virkakausi | Hallitsija | Huomioita |
---|---|---|
1900 - 1940 | Agoli-agbo, Ahosu | Maanpaossa Gabonissa 1900-1910 ja palveli ranskalaisia rajoituksin |
1940 - 1948 | Aidododo, Ahosu | |
1948 - 1983 | Togni-Ahoussou, Ahosu | |
1986 - 1989 | Joseph Langanfin, Ahosu | |
30.9.1989 alkaen | Agoli Agbo Dedjalagni, Ahosu | Vuodesta 2000 Houédogni Béhanzin on esittänyt olevansa kilpailevassa asemassa |
22.1.2000 - 30.12.2012 | Houédogni Béhanzin, Ahosu | Agoli Agbo Dedjalagnin kilpailija asemaan 2000 lähtien. Hän kuoli vuonna 2013 |
2019 - 2021 | Dah Zagbadju Gelle, Ahosu |
Kuvia kuninkaista ja heidän symboleistaan
- Abomeyn kuninkaanpalatsin ovessa ollut kameleonttireliefi.
- Kuningas Kpenglan valtaistuin ja hänen attribuuttejaan.
- Kuningas Ghezo.
- Kuningas Ghezo ja hänen antropomorfinen (kala) veistoksensa.
- Kuningas Agajan embleemi.
- Behanzin hoveineen vangittuna Martiniquella.
- Kuningas Agolo Agbo ja hänen hovinsa.
Lähteet
- Bay, Edna: Wives of the Leopard: Gender, Politics, and Culture in the Kingdom of Dahomey. University of Virginia Press, 1998. ISBN 978-0-8139-1792-4. (englanniksi)
- Benin, Traditional polities Rulers.org. Viitattu 14.3.2019.
Viitteet
- Jacques Lombard: The Kingdom of Dahomey horizon.documentation.ird.fr. 1967.
- Toby Green: A Fistful of Shells, s. xxxvi. Penquin Books, 2019.
- Araujo, Ana Lucia: Public Memory of Slavery: Victims and Perpetrators in the South Atlantic. Cambria Press, 2010. ISBN 978-1-60497-714-1. (englanniksi)
- Yoder, John: Fly and Elephant Parties: Political Polarization in Dahomey, 1840-1870. The Journal of African History, 1974, 15. vsk, nro 3, s. 417–432. (englanniksi)
- Alpern, Stanley B.: On the Origins of the Amazons of Dahomey. History in Africa, 1998, 25. vsk, s. 9-25. (englanniksi)
- Bay, 1998
- Houngnikpo, Mathurin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 131. The Scarecrow Press, 2014.
- Bay, Edna G.: Wives of the Leopard, s. 54. University of Virginia Press, 1998.