Dagestan
Dagestan on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla. Se rajoittuu pohjoisessa Kalmukiaan, idässä Kaspianmereen, etelässä Azerbaidžaniin, lounaassa Georgiaan, lännessä Tšetšeniaan ja luoteessa Stavropolin aluepiiriin. Tasavallan pääkaupunki on Mahatškala. Maan nimi tulee turkkilaisista kielistä, ja se tarkoittaa "Vuorimaata".
| Дагъистаналъул Республика1 Дагъыстан Республикасы2 Дагъустандин Республика3 Дагъусттаннал Республика4 Респу́блика Дагеста́н 5 Dağıstan Respublikası 12 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
 | |||||
| Viralliset kielet | avaari, azeri, dargva, lezgi, kumykki, laki, tabasarani ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Mahatškala (vuoteen 1921 asti Petrovsk-Port) | ||||
| Suurin kaupunki | Mahatškala (572 076 as.)[1] | ||||
| Presidentti Pääministeri | Magomedsalam Magomedov[2] Šamil Zajnalov | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
50 300 km² ei tietoa | ||||
| Väkiluku (2010) – yhteensä |
2 910 249[1] | ||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) | ||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) | ||||
| Muodostuminen – ASNT – tasavalta |
20. tammikuuta 1921 1990 | ||||
| Kansallislaulu | Dagestanin kansallislaulu | ||||
| Kotisivu | www.e-dag.ru (Arkistoitu – Internet Archive) | ||||
| 1 Avaarinkielinen nimi – Daghistanalhul Respublika 2 Kumykinkielinen nimi – Daghystan Respublikasy 3 Lezginkielinen nimi – Daghustandin Respublika 4 Lakinkielinen nimi – Daghusttannal Respublika 5 Venäjänkielinen nimi – Respublika Dagestan | |||||
Historia
Esihistoria
Ihmisasutusta on Dagestanin alueella ollut jo kivikaudella. Alue on aikojen saatossa kuulunut moniin valtioihin kuten Alaniaan ja Persiaan sekä arabien, mongolien ja Venäjän valtakuntiin.
Osaksi Venäjän keisarikuntaa
Venäläiset tunkeutuivat alueelle ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Dagestan siirtyi Venäjän-Persiansodan 1804-1813 päätteeksi virallisesti Gulistanin rauhansopimuksen perusteella Persialta Venäjälle. Dagestanilaiset taistelivat kuitenkin pitkään tämän jälkeen yhdessä tšetšeenien kanssa venäläisiä valloittajia vastaan. Tällä Dagestanin puolustustaistelulla oli kolme merkittävää johtajaa: šeikki Ghāzī Muḥammad (1828-1832), Hamzat-Bey (1832-1834) ja Šamil (1834-1859). Šeikki Gazi Muhammed julisti pyhän sodan eli jihadin Venäjää vastaan 1800-luvun alussa. Venäjä sai Dagestanin haltuunsa vasta Šamilin antautumisen jälkeen vuonna 1859. Tämän jälkeen Dagestania piti hallussaan Venäjän keisarikunnan armeija. Kun Venäjän keisarikunnan ja Osmanian valtakunnan välillä syttyi sota vuonna 1877, alkoivat kapinat uudelleen sekä Dagestanissa että Tšetšeniassa. Nämä kapinat kuitenkin kukistettiin – tosin vuoristoon jäi alueita, joille Venäjä ei pystynyt valtaansa ulottamaan.
Dagestanin emiraatti
Venäjän vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan aikana Dagestanissa käytiin voimakkaita taisteluita. Dagestan julistautui 1919 Dagestanin emiraatiksi ja eronneeksi Venäjästä.
Osaksi Neuvostoliittoa
Seuraavana vuonna Dagestanin emiraatti joutui kuitenkin Neuvostoliiton haltuun. Dagestanin emiraatin alueesta muodostettiin Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. tammikuuta 1921. Alueella sattui voimakas maanjäristys 14. toukokuuta 1970, joka aiheutti tuhoja varsinkin pääkaupungissa.
Osana Venäjän federaatiota
Vuonna 1990 Dagestan julistautui suvereeniksi tasavallaksi vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Tällöin oli koko Venäjän alueella käynnissä alueiden suvereenisuusaalto. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Dagestanin tasavalta jäi Venäjän yhteyteen. Toisin kuin naapuritasavalta Tšetšenia, Dagestan ei ole halunnut erota Venäjästä, koska sen talous on tästä riippuvainen.
Monista kansallisuuksista huolimatta Dagestan ei ole ajautunut laajaan sisällissotaan. Silti tasavallan kansallisuuksien välinen tasapaino on herkkä ja maan yhtenäisyys perustuu kansallisuuksien välisiin neuvotteluihin hallinnon virkojen jaosta.[3]. Maassa on ollut viime aikoina levotonta.
Tasavallassa toimii monia aseistautuneita puolisotilaallisia ryhmiä. Toukokuussa 1998 sissit hyökkäsivät hallintorakennukseen pääkaupungissa. Radikaalit wahhabimuslimisissit julistivat kesällä 1999 Dagestanin itsenäiseksi islamilaiseksi tasavallaksi. Samalla sissit julistivat myös pyhän sodan eli jihadin venäläisiä vastaan. Dagestanin eri kansallisuuksilla on sisäisiä alueriitoja, varsinkin avaarien ja lakien välit ovat kireät. Maan länsiosassa asuvat noin 80 000 tšetšeeniä puolestaan halusivat liittyä itsenäistyneeseen Tšetšeniaan 1990-luvulla. Lisäksi maan eteläosassa ja Azerbaidžanissa asuvat lezgit tavoittelevat itsenäisyyttä.
Maantiede
Maantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.
Vesistöt
Alueella virtaa useita jokia, jotka saavat alkunsa Kaukasukselta ja laskevat Kaspianmereen. Näistä merkittävimmät ovat Terek, Sulak, Samur ja Ulluchauy sekä Kalmukian vastaisen rajan muodostava Kuma.
Kasvillisuus
Eniten metsiä on Kaukasusvuorten rinteillä ja niiden pohjoispuolella. Yleisimmät puulajit ovat tammi, pyökki, valkopyökki, koivu ja mänty.
Ilmasto
Ilmasto on keskimäärin lämmin ja kuiva, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee rannikon alankoalueella +1,4 ˚C ja -3 ˚C välillä. Vuoristoalueilla on kylmempää, siellä lämpötila vaihtelee -5 °C ja -11 °C välillä. Heinäkuun keskilämpötila koko maassa on +24 °C. Maan pohjoisosassa Nogaiarolla sataa keskimäärin 200–300 mm vuodessa. Kaukasuksella maan eteläosassa sademäärissä on suuria eroja. Runsassateisimmilla alueilla sataa keskimäärin 600–800 mm ja joillakin alueilla ei juuri ollenkaan.
Talous
Dagestanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon sekä kemikaali-, koneenrakennus-, tekstiilinvalmistus-, elintarvike- ja metsäteollisuuteen. Öljyesiintymät sijaitsevat kapealla rannikkoalueella. Dagestanin maaperässä arvellaan lisäksi olevan 280 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin epätasainen ja vuoristoinen maa. Maanviljely on keskittynyt vehnän ja hedelmien sekä viininviljelykseen. Karjatalous on keskittynyt naudanlihan, maidon, lampaanlihan ja -villan tuotantoon. 1990-luvun alussa Sulak-jokeen rakennettiin useita vesivoimaloita.
Mahatškalasta on rautatieyhteydet pohjoiseen Astrahaniin ja Grozniin, sekä etelään Bakuun. Tasavallan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa myös tärkeä valtatie. Lentoyhteyksiä on suurimmissa kaupungeissa. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.
Väestö
Etniset ryhmät
Dagestan on yli 30 etnisen ryhmän koti. Neuvostoaikana pienempiä etnisiä ryhmiä luettiin isompiin, kunnes ne oli yhdistelty kuudeksi kansallisuudeksi. Tästä huolimatta eri kansat säilyttivät kuitenkin identiteettinsä.
Dagestanin alkuperäiskansat muodostavat noin 80 % maan väestöstä. Nämä Dagestanin alkuperäiskansat puhuvat yli 30 kieltä, mutta vain kuusi niistä on kirjakieliä. Ja pelkästään näissä kuudessa kielessä on yli 40 murretta.
| 1989 | 2002 | |||
| kansa | määrä | osuus % | määrä | osuus % |
| avaarit (2) | 27,5 | 758 438 | 29,4 | |
| darginit (3) | 15,6 | 425 526 | 16,5 | |
| kumykit (10) | 12,9 | 365 804 | 14,2 | |
| lezgit (4) | 11,3 | 336 698 | 13,1 | |
| lakit (5) | 5,1 | 139 732 | 5,4 | |
| venäläiset (13) | 9,2 | 120 875 | 4,7 | |
| azerit (12) | 4,2 | 111 656 | 4,3 | |
| tabasaranit (6) | 4,3 | 110 152 | 4,3 | |
| tšetšeenit | 3,2 | 87 867 | 3,4 | |
| nogait (11) | 1,6 | 38 168 | 1,5 | |
| rutulit (8) | * | 24 298 | 0,9 | |
| agulit (7) | * | 23 314 | 0,9 | |
| vuoristojuutalaiset | 0,5 | 1 066 | 0,04 | |
| muut** | 4,6 | 32 937 | 1,3 | |
| yhteensä | 100 | 2 576 531 | 100 | |
Etnisen ryhmän perässä oleva numero viittaa kartan Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet numerointiin.
* Sisältyy muihin
** Muun muassa tšahureita (9), osseetteja, taatteja, ukrainalaisia, balkaareja ja tataareja
Suurimmat kaupungit
Useat kaupungit ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Dagestanissa oli kaupunkilaisia 1,316 miljoonaa ja maaseutuväestöä 1,594 miljoonaa henkeä. Kaupungeista suurin on pääkaupunki Mahatškala (572 076 as., koko kaupunkipiirin 666 311 as., joka sisältää myös kahdeksan kaupunkimaista taajamaa ja maaseutuväestöä) Kaspianmeren rannikolla. Muita yli 30 000 asukkaan kaupunkeja ovat Hasavjurt (131 187 as.) maan länsiosassa, Derbent (119 200 as.) rannikolla, Kaspijsk (100 129 as.) rannikolla, Bujnaksk (62 623 as.) pääkaupungin lounaispuolella, Izberbaš (55 646 as.) ja Kizljar (48 984) Terekin varrella.[1]
Uskonto
Dagestanin asukkaista suurin osa on islaminuskoisia. Mahatškalan suuri moskeija on Euroopan suurimpia. Suurin ei-islaminuskoinen ryhmä on venäläiset, jotka ovat ortodoksikristittyjä.
Koulutus
Vuonna 1931 perustettu Dagestanin valtion yliopisto on Mahatškalassa. Siellä toimivat myös Dagestanin teknillinen instituutti, Dagestanin valtion lääketieteellinen instituutti ja Dagestanin maatalousinstituutti sekä muita akatemioita ja instituutteja.
Hallinnollinen jako
Kunnallista itsehallintoa varten Dagestan on jaettu 41 piiriin, yhteen osa-alueeseen ja kymmeneen kaupunkipiirikuntaan.
Piirit ja osa-alue
Suluissa hallinnollinen keskus.
Kaupunkipiirikunnat
Politiikka
Dagestanin tasavallan parlamentissa (Kansankokous) on 121 edustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansankokous on Dagestanin korkein toimeenpaneva ja lakiasäätävä elin.
Dagestanin tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 26. heinäkuuta 1994.
Perustuslain mukaan Dagestanin tasavallan korkeinta toimeenpanovaltaa käyttää valtioneuvosto, jonka jäsenissä on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Valtioneuvostossa edustettuna olevat etniset ryhmät ovat agulit, avaarit, azerit, dargvat, kumykit, lakit, lezgit, rutulit, tabasaranit, taatit, tsahurit, tšetšeenit ja venäläiset. Valtioneuvoston edustajat valitsee Dagestanin perustuslakineuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Valtioneuvostoa johtaa valtioneuvoston päämies.
Valtioneuvoston päämies oli Dagestanin korkein virka-asema vuoteen 2006 asti, jolloin se korkeimmaksi asemaksi tuli vastaperustettu presidentin virka. Pitkäaikaisena valtioneuvoston päämiehenä toimi Magomedali Magomedov vuosina 1987–2006. Dagestanin ensimmäisenä presidenttinä toimi Muhu Alijev, ja vuonna 2010 presidentiksi nimettiin Magomedsalam Magomedov, Magomedali Magomedovin poika.[5]
Lähteet
- Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 4.8.2013. (venäjäksi)
- http://english.ruvr.ru/2010/02/20/4723710.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Matthew Evangelista, Tshetsenian sodat
- Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.eng.kavkaz-uzel.ru/articles/12433/
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dagestan Wikimedia Commonsissa
- Dagestan BBC Country Profile