Dacia (provinssi)

Dacia; Provincia Dacia
Rooman provinssi
	; Dacian provinssin alue vuonna 125.
Valtio	Rooman valtakunta
Nykyinen valtio/alue	Romania
Perustettu	106/107
Hallinto
– hallinnon tyyppi	keisarin provinssi
– hallinnollinen keskus	Sarmizegetusa, välillä Porolissum, Apulum ja Romula
	Infobox OK

Dacia (lat. Provincia Dacia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Daakiassa ja käsitti alueen nykyisessä Romaniassa.[1][2] Provinssi oli lyhytikäinen ja siinä tapahtui paljon muutoksia, jossa se jaettiin useammaksi provinssiksi, joita olivat Dacia superior, Dacia inferior, Dacia Apulensis, Dacia Malvensis ja Dacia Porolissensis. Loppuvaiheessa se oli jälleen yhdistettynä nimellä Tres Daciae.

Maantiede

Dacian provinssi (reunustettu oranssilla) ja ympäröivät provinssit. Allgemeiner Historischer Handatlas, 1886.

Dacian provinssi sijaitsi historiallisessa Daakiassa nykyisen Romanian alueella. Sitä rajasi etelässä Tonava-joki (lat. Danuvius). Pohjois-eteläsuunnassa alueen halki virtasi Tonavan sivujoki Olt (Alutus). Dacian eteläpuolella eli Danuviuksen toisella puolella sijaitsivat Moesia superiorin ja Moesia inferiorin provinssit. Länsipuolella sijaitsi Pannonia inferior. Dacian provinssi oli Rooman valtakunnan rajaseutua, ja siellä oli useita legioonalaislinnoituksia. Provinssin hallinnollinen keskus oli Sarmizegetusa eli Ulpia Traiana, välillä myös Porolissum, Apulum ja Romula.

Myöhemmin Dacia jakaantui Dacia superioriin eli Ylä-Daakiaan, joka käsitti Karpaattien (Alpes Bastarnicae ja Montes Serrorum) länsipuolisen osan eli Baanaatin ja Keski-Transilvanian, ja Dacia inferioriin eli Ala-Daakiaan, joka käsitti Karpaattien itä- ja kaakkoispuolisen alueen, muun muassa Oltenian. Dacia inferior tunnettiin myös nimellä Dacia Malvensis. Dacia superior jakaantui kahteen osaan, jotka olivat pohjoisosan käsittänyt Dacia Porolissensis ja eteläosan käsittänyt Dacia Apulensis.[3]

Kaupunkeja

Dacian roomalaisaikaisia kaupunkeja ja muita asutuksia olivat muun muassa:

Acidava
Alburnus Major
Ampelium
Amutria
Apulum
Argidava
Arutela
Bersovia
Brucla
Burridava
Castra Traiani
Cedoniae
Drobetae
Germisara
Marcodava
Napoca
Pons Vetus
Porolissum
Potaissa eli Patavissa
Potula
Praetoria Augusta
Romula eli Malva
Rusidava
Salinae
Sarmizegetusa eli Ulpia Traiana
Singidava
Ulpianum
Tiasum
Tierna

Historia

Dacian provinssi perustettiin vuonna 106/107 sen jälkeen, kun keisari Trajanus valloitti alueen Daakian sodissa vuosina 101–106.[4] Provinssiin viitattiin myös nimellä Dacia Traiana. Se oli olemassa Rooman ollessa laajimmillaan.[1]

Trajanus nimitti 11. elokuuta 106 Dacian provinssin ensimmäiseksi maaherraksi D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa pääkaupunki Sarmizegetusan valtauksen jälkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet iazygit ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja Valakian tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet, ja Dacian provinssi sai lopulliset rajansa.[5]

Trajanus jätti provinssiin kolme legioonaa, muun muassa Legio IIII Flavian Berzobikseen ja Legio XIII Gemina Apulumiin. Sinne sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia inferiorista Daakian läpi Mustallemerelle. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.[5]

Trajanus perusti Daakiaan ainakin yhden uuden colonian, Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacica, Sarmizegetusan paikalle. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin municipiumiksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.[5]

Provinssin perustamisen jälkeen sen hallinnossa tapahtui useita muutoksia lyhyen ajan sisällä. Vuonna 119 provinssi jaettiin kahteen provinssiin, jotka olivat Dacia superior (”Ylä-Daakia”) ja Dacia inferior (”Ala-Daakia”, myöhemmin Dacia Malvensis). Joskus vuosien 124–158 välillä Dacia superior jaettiin kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Dacia Apulensis ja Dacia Porolissensis. Nämä kolme provinssia yhdistettiin vuonna 167/168 jälleen yhdeksi provinssiksi, jonka nimi oli Tres Daciae (”Kolme Daakiaa”).[6]

Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta					Itä-Rooma	Nykyinen alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka				Myöhäisroomalaiset provinssit
				n. vuosina 293–395[sel 1]	n. vuodesta 395[sel 2]
Dacia 106/107–119	Dacia superior 119–124/158	Dacia Porolissensis 124/158–167/168	Tres Daciae 167/168–260/268	(alue hylättiin n. 260–268)		(Romania)
	Dacia superior 119–124/158	Dacia Apulensis 124/158–167/168
	Dacia inferior 119–	Dacia Malvensis –167/168
Selitykset: Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen romanian kieli, joka on romaaninen eli perustuu latinan kieleen.

Gallienuksen aikana 256 gootit ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. Aurelianuksen (270–275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä, seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle Moesiaa, johon perustettiin uusi provinssi, Dacia Aureliana, vanhan Dacian ”perilliseksi”. Hunnit valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376. Madjaarit valloittivat Transilvanian 800-luvulla.

Lähteet

Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
Żmudziński, Mateusz: An Overall Approach on the Roman Economy of the Province of Upper Dacia. Journal of Ancient History and Archeology, June 2015, 2. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Roomalaisten provinssien muodostuminen ja organisaatio”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 197. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.
Bennett, Julian: Trajan: Optimus Princeps s. 163–172. Indiana University Press, 2001. ISBN 0-253-21435-1.
Syme, Ronald: Danubian Papers, s. 168, 175. Bibliothèque d'études du Sud-Est européen. Revue des études sud-est européennes, ISSN 0035-2063. (éditeur non identifié), 1971.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dacia Wikimedia Commonsissa

Italian alueet ja Rooman provinssit vuonna 117

Augustuksen
Italian alueet

Provinssit

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[7] Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.

[8] Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

[Castrén-1] Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

[Peck-2] Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)

[3] Żmudziński, Mateusz: An Overall Approach on the Roman Economy of the Province of Upper Dacia. Journal of Ancient History and Archeology, June 2015, 2. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.

[4] Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Roomalaisten provinssien muodostuminen ja organisaatio”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 197. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.

[Bennett-5] Bennett, Julian: Trajan: Optimus Princeps s. 163–172. Indiana University Press, 2001. ISBN 0-253-21435-1.

[6] Syme, Ronald: Danubian Papers, s. 168, 175. Bibliothèque d'études du Sud-Est européen. Revue des études sud-est européennes, ISSN 0035-2063. (éditeur non identifié), 1971.