Daavid

Ensimmäisen Samuelin kirjan mukaan pappi Eelin luokse tuli Jumalan lähettämä nimetön profeetta,[9] joka antoi Jumalalta profetian Daavidista. "Mutta minä herätän itselleni uskollisen papin, joka tekee minun sydämeni ja mieleni mukaan. Hänelle minä rakennan pysyväisen huoneen, ja hän on vaeltava minun voideltuni edessä kaiken elinaikansa."[10] Profetia kokonaisuudessaan löytyy.[11]

Daavid ja Saul, Rembrandt 1658. David soittaa harppua kuninkaalle, joka on "pahan hengen kiusaamana"

Daavidin aika nousta kuninkaaksi koitti, kun Saul oli rikkonut Jumalan käskyä sodassa amalekilaisia vastaan, minkä vuoksi Saul oli menettävä kuninkuutensa.[12] Saulin seuraaja Daavid oli betlehemiläisen Iisain kahdeksas ja nuorin poika.[13] Kun profeetta Samuel voiteli Daavidin Herran henki tuli Daavidiin ja siirtyi pois Saulista. Paha henki alkoi ahdistaa Saulia, ja tämän palvelijat ehdottivat harppumusiikkia, joka toisi Saulille hyvän olon. Harpun soittajaksi valittiin Daavid, joka näin tuli Saulin hoviin, sai Saulin suosion ja nousi tämän aseenkantajaksi.[14] Tapettuaan Goljatin sodassa filistealaisia vastaan[15] Daavid osallistui muillekin sotaretkille ja alkoi menestyksensä myötä nousta kansan suosiossa.[16] Daavid myös ystävystyi Saulin pojan Joonatanin kanssa.[17]

Saul alkoi kadehtia ja vihata suosittua Daavidia ja yritti tappaa tämän ja lopulta lähetti tämän taisteluihin siinä toivossa, että ne koituisivat Daavidin kuolemaksi. Daavid kuitenkin menestyi taistelussa ja hänen suosionsa kasvoi entisestään. Lopulta Daavid avioitui Saulin tyttären Mikalin kanssa.[18] Raamatun mukaan Daavidin menestys jatkui avioitumisen jälkeen ja Saul piti lopun ikänsä Daavidia vihollisenaan.[19] Saul jopa yritti kahdesti tappaa Daavidin, joka kuitenkin selvisi murhayrityksistä ystävänsä Joonatanin ja vaimonsa Mikalin – Saulin pojan ja tyttären – ansiosta.[20]

Daavid pakeni Saulia, kunnes saapui Adullamin luolaan.[21] Siellä häneen liittyi hänen sukunsa, pulaan joutuneita, velkojien ahdistamia ja katkeroituneita miehiä ja Raamatun mukaan Daavidista tuli heidän johtajansa.[22] Daavid siirtyi joukkoineen Keilaan ja hyökkäsi Keilaa ryöstelleen filistealaisten kimppuun ja löi heidät perin pohjin. Keilastakin Daavid ja 600 miestä joutuivat lähtemään Saulia pakoon.[23] En-Gedin autiomaassa, Kauriskallioiden itäpuolelta Saul etsi Daavidia 3 000 miehen voimin. Eräänä päivänä, kun Saul oli menossa tien vieressä olevaan luolaan tarpeilleen, Daavid oli miestensä kanssa saman luolan perällä. Tällöin Daavidin miehet ehdottivat Saulin surmaamista, johon Daavid ei suostunut. Saul lähti luolasta jatkaakseen matkaansa, mutta Daavid tuli ulos luolasta, huusi Saulia ja selitti tälle, kuinka lähellä hän oli omaa kuolemaansa käynyt. Niin Saul luopui kateudestaan, vihastaan Daavidia kohtaan ja Daavid puolestaan vannoi ettei vahingoita Saulia ja hänen sukuansa. Saul palasi kotiinsa ja Daavid nousi turvapaikkaansa vuorille.[24] Tämän Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotun tarinan lisäksi kerrotaan toinen samanlainen tarina siitä, miten Daavid säästi Saulin hengen.[25]

Kuningas Daavidin valtakuntaa kuvaava kartta

Saul haavoittui pahasti taistelussa filistealaisia vastaan Gilboan vuorella ja syöksyi miekkaansa[26] tai antoi palvelijansa tappaa itsensä.[27] Saulin kuoltua Daavidista tuli Juudan kuningas Hebronissa.[28] Seitsemän vuoden kuluttua pohjoisen Israelin kuningas murhattiin, ja Daavid onnistui saamaan Israelin heimot valtansa alaisuuteen.[29] Pian sen jälkeen Daavid murhasi koko Saulin suvun, jottei siitä kukaan nousisi häntä vastaan.

Daavid kävi sotaa filistealaisia vastaan[30] ja pääsi rauhaan kaikista ympäröivistä vihollisista.[31] Toisen Samuelin kirjan kahdeksas luku kertoo Daavidin voitoista ympäröivistä valtioista: Daavid laajensi valloitussodilla yhdistynyttä Israelia. Hän hyökkäsi filistealaisia vastaan ja pani heidän kaupunkinsa maksamaan Israelille veroa, jättäen heille vain pienen rannikkokaistaleen. Idässä olevat Edom, Moab ja Ammon hävisivät taistelun israelilaisille, ja Soban kuningas Hadadeser voitettiin.[32]

Israelin valta ulottui Damaskokseen asti. Näihin aikoihin suurvallat Egypti ja Assyria elivät voimatonta aikaa eivätkä kyenneet puuttumaan Palestiinan maan asioihin auttaakseen Israelin naapureita. Daavid myös kehitti Israelin uskonnollista elämää. Hän teki Jerusalemista Israelin ja Juudan pääkaupungin ja uskonnollisen keskuksen.[33] Valtiolle tehtiin egyptiläisen mallin mukainen virkamiespyramidi. Daavid perusti vakinaisen armeijan, ja hänen henkivartiokaartinsa koostui ulkomaisista palkkasotureista (1. Kuninkaiden kirjan kreetit ja pleetit). Daavidin aikana nousi monia kapinoita keskushallintoa vastaan, muun muassa hänen poikansa Absalomin johtama,[34] ja hovissa juoniteltiin häntä vastaan hänen ollessaan jo vanha.

Daavidin kuoltua Juudan ja Israelin kuninkaaksi nousi hänen poikansa Salomo.