Da, Dm ja Dm3

Da, Dm ja Dm3 ovat ruotsalaisen sähköveturityypin eri variantteja. Eri sarjan veturit eroavat toisistaan vain akselijärjestyksen ja hyttien lukumäärän perusteella. Veturityypit kehitettiin 1940-luvulla, jolloin tarvittiin uutta voimakkaampaa sähköveturityyppiä. Helpoten tämä tapahtui modernisoimalla ja kehittämällä olemassa olevaa D-sarjan veturia tarvetta vastaavaksi.

Dm3-sarjan veturi Abisko Östran asemalla.

Da

Alun perin Da-sarjan vetureita oli tarkoitus modernisoida, mutta töiden edetessä veturista tuli käytännössä uutta konstruktiota. Loppujen lopuksi D- ja Da-sarjojen vetureilla ei ollut juurikaan muuta yhteistä kuin akselijärjestys. Statens Järnvägarin omistamat Da-sarjan veturit ajoivat viimeiset ajonsa vuoteen 1995 mennessä.

Dm ja Dm3

Dm-sarjan veturit ovat yksiohjaamoisia, joten niitä käytettiin aina kahden veturin yksikkönä molempiin suuntiin ajon mahdollistamiseksi. Dm-sarja tuli liikenteeseen Malmbanan-radalla 1950–1960-luvuilla, jossa niitä käytettiin lähes yksinomaan raskaiden malmijunien vetoon.

1960–1970-luvuilla Dm-sarjaa muutettiin lisäämällä vetureiden väliin kolmas ohjaamoton apuveturi, joka oli muutoin Dm-sarjan veturin kaltainen. Statens Järnvägar käytti näin muodostetusta yksiköstä sarjatunnusta Dm+Dm3+Dm. Kun MTAB otti hoitaakseen malmiliikenteen, muutettiin sarjatunnukseksi nykyisin käytössä oleva Dm3.

Sarjan vetureita on nykyisin käytössä Luulajan–Kiirunan–Narvikin välisellä Malmbanan-radalla, jossa niitä käytetään raskaiden malmijunien vetoon. Jäljellä olevat 15 Dm3-veturia omistaa kaivosyhtiö LKAB:n alainen liikenneyhtiö MTAB.

Tekniset tiedot

Tekniset tiedot koskevat koko kolmiosaista yksikköä.

  • Pyörästöjärjestys: 1D+D+D1 (ohjaamoyksiköissä neljä vetävää akselia ja yksi juoksuakseli, keskiyksikössä vain neljä vetävää akselia)
  • Kokonaispaino: 273 tonnia
  • Kokonaispituus: 35 250 mm
  • Teho: 7 200 kW
  • Nopeus: 75 km/h
  • Suurin vetovoima: 940 kN

Dm3-sarjan vetureiden voimansiirto on sähkömekaaninen: ajomoottorin kehittämä teho siirretään mekaanisesti moottorin akselilta kiertokankien avulla pyörille.

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.