DIGILE

DIGILE on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka kehittää internet-talouden osaamista ja työkaluja digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. DIGILE pyrkii yhdistämään ja systematisoimaan yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitystyötä, tavoitteena on nopeuttaa tutkimustulosten päätymistä liiketoiminnaksi.

DIGILE Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2008
Toimitusjohtaja Pauli Kuosmanen (vt.)
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet Tutkimusohjelmat, Liiketoimintaosaamisen kehittämisepalvelut
Kotisivu digile.fi

DIGILEn toiminta jakautuu yritysvetoisten tutkimusohjelmien koordinointiin sekä yhteisöllisiin palveluliiketoiminnan kehityshankkeisiin.

DIGILEllä on SHOK-status, eli se toimii strategisen huippuosaamisen keskittymänä.[1] SHOKit perustettiin vuonna 2006 pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston (nyk. tiede- ja innovaationeuvosto,[2] TIN) päätöksellä. SHOK-statuksella toimivien yritysten tavoitteena on kehittää ja tiivistää yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä käytännön liiketoiminnassa. Tällä tavoin halutaan parantaa kilpailukykyä yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeimmillä aihealueilla.

DIGILEn omistaa 46 yritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta.[3]

Historia

DIGILE perustettiin vuonna 2008 nimellä Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy.[4][5]

Elokuussa 2013 yhtiö muutti nimensä [6] DIGILEksi, joka on yhdistelmä englanninkielisistä sanoista digital (‘digitaalinen’) ja agile (‘ketterä’). Nimenmuutos liittyi samaan aikaan julkistettuun strategiamuutokseen. Uuden strategian kulmakivenä oli havainto siitä, että digitaalisuudesta on tullut kaikkia toimialoja läpäisevä megatrendi, kun aiemmin se oli mielletty ennen kaikkea tieto- ja viestintäteknologiaan liittyväksi ilmiöksi.

DIGILE nimitti toukokuussa 2015 uudeksi toimitusjohtajaksi Pauli Kuosmasen, joka työskenteli yrityksessä aiemmin teknologiajohtajana.[7][8]

Toimintatapa

DIGILEn toiminta perustuu co-creation-ajattelulle, eli kaikki ohjelmat ja hankkeet ovat yhteishankkeita, jotka valmistellaan ja toteutetaan usean eri osapuolen voimin[9].

DIGILEn strategisiin tutkimusohjelmiin voivat osallistua kaiken kokoiset toimijat niin yritys- kuin tutkimusmaailmasta. Yksi ohjelma kestää 2-4 vuotta ja se pyrkii luomaan esikaupallisen vaiheen yhteyden tutkimusmaailman ja liiketoiminnan välille. Ohjelmat ovat joko yritysvetoisia, eli yritykset päättävät tutkimuksen painopisteet omien markkinatarpeittensa mukaan, tai akatemiavetoisia, joissa mennään tutkimus edellä.

Ohjelmaa valmisteltaessa luodaan yhteinen dokumentti SRIA (strategic research and innovation agenda) yritysvetoisille ohjelmille, tai SRA (strategic research agenda) akatemiavetoisille ohjelmille. Nämä dokumentit määrittelevät ohjelman painopisteet, toiminnan ja tavoitteet koko ohjelman elinkaaren ajalle.

Tällä hetkellä käynnissä on neljä ohjelmaa:

  • Data to Intelligence (D2I):[11] tiedon jalostaminen
  • Digital Services:[12] digitaaliset palvelut
  • Need 4 Speed (N4S):[13] reaaliaikainen talous

Cyber Trust -ohjelma käynnistyy kevään 2015 aikana.[14]

Tutkimusohjelmien ohella keskeinen DIGILEn toimintamuoto on yhteisöllinen palveluliiketoiminnan kehittäminen. DIGILE tarjoaa puitteet tuote- ja palveluinnovaatioiden ideoimiseen, kehittämiseen ja testaamiseen. Kehitystyötä tukevat valmiit sopimusmallit ja rahoituskanavat. Toiminnan tavoitteena on vauhdittaa digitaalisten palveluiden kehitystä etenkin toimialoilla, jotka eivät perinteisesti ole hyötyneet ICT-teknologiasta.

Palveluliiketoiminnan kehitystyötä varten DIGILE avasi keväällä 2014 Palvelupaja FORGEn. FORGE on DIGILEn, CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen sekä Kainuun Etu Oy:n yhteistyönä toteutettu digitaalisten palveluiden kehitysympäristö.[15][16] Muun toiminnan lisäksi DIGILE toimii Suomen ja Kiinan välisen ICT Allianssin koordinaattorina[17].

Katso myös

  • CLEEN, energia- ja ympäristöalan SHOK
  • FIMECC, metallituotteet ja koneenrakennusalan SHOK
  • SalWe, terveyden ja hyvinvoinnin SHOK

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.