Douglas DC-7

Douglas DC-7 on viimeisiä mäntämoottorein varustettuja suuria liikennekoneita. Se laskettiin markkinoille vain muutamia vuosia ennen Douglas DC-8 ja Boeing 707-koneita. Nelisenkymmentä kaiken kaikkiaan 338 koneesta on edelleen käytössä.[1]

Douglas DC-7
Tyyppi liikennelentokone
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Ensilento toukokuussa 1953
Tila noin 40 yksilöä käytössä
Valmistusmäärä 338
Valmistusvuodet 1953–1958
Kehitetty mallista Douglas DC-6

Historia

Konetyyppiä suunniteltiin alun perin USAAF:n käyttöön nimellä C-74 Globemaster. Toinen maailmansota ehti kuitenkin päättyä, ja C-74-koneita valmistui vain 14 kappaletta. Niiden merkittävin käyttöaika oli Berliinin ilmasilta.

Douglas jatkoi rungon kehittämistä siviililiikenteeseen sopivaksi, ja DC-7 teki ensilennon 1953. DC-7 oli Douglasin koneista ensimmäinen, joka kykeni lentämään välilaskutta Lontoosta New Yorkiin tai vaihtoehtoisesti Yhdysvaltain rannikolta toiselle. Kilpailevan Boeingin mallistossa vastaava kone oli Boeing 377.

Suomen ilma-alusrekisterissä ei ole ollut yhtään DC-7 -konetta.

Tekniset tiedot

DC7:n ohjaamo

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 3–4
  • Matkustajat: 99–105
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&037.&&&&0037 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&042.&&&&0042 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&010.050000010,5 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0152.&&&&00152 
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&033005.&&&&0033 005 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&065000.&&&&0065 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × Wright R-3350-18EA1 Turbo-Compound -tähtimoottoria

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0653.&&&&00653 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0570.&&&&00570 km/h
  • Lentomatka: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton *-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton *-operaattori
    • 7A: 7 410 km
    • 7C: 9 070 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&07600.&&&&007 600 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0318.&&&&00318 m/min
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0427.0600000427,6 kg/m²
  • Teho-painosuhde: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.160 W/kg

Onnettomuudet

United Airlinesin lento 736 törmäsi Yhdysvaltain ilmavoimien Super Sabre -hävittäjään 21. huhtikuuta 1958. Kaikki 47 koneessa ollutta sekä hävittäjän molemmat lentäjät kuolivat onnettomuudessa.

Valmistetuista DC-7-koneista 74 eli noin 21,8 prosenttia tuhoutui onnettomuuksissa, alasampumisissa ja muissa tapahtumissa.[2] Vertailun vuoksi saman aikakauden ja kokoluokan koneista vastaava osuus Bristol Britannialla on 16,5 prosenttia[3] ja Lockheed L-1049 Super Constellationilla 19,7 prosenttia.[4]

Konetyypin pahin onnettomuus sattui 4. maaliskuuta 1962, kun Caledonian Airwaysin lento 153 alkoi menettää korkeutta pian lähdettyään lentoon Doualasta, osui puihin ja syöksyi maahan. Onnettomuuden syytä ei saatu varmuudella selvitettyä, mutta aiheuttajaksi epäiltiin jumiutunutta korkeusvakaimen jousilaippaa. Onnettomuuslennolla oli 111 ihmistä, jotka kaikki kuolivat maahansyöksyssä.[5]

Lähteet

  1. The Douglas DC-7: Production Airliners.net. 2009. Demand Media. Viitattu 15.8.2009. (englanniksi)
  2. Accident list: Douglas DC-7 Aviation Safety Network. Viitattu 13.7.2021. (englanniksi)
  3. Bristol 175 Britannia specs Aviation Safety Network. Viitattu 13.7.2021. (englanniksi)
  4. Lockheed L-1049 Super Constellation specs specs Aviation Safety Network. Viitattu 30.12.2018. (englanniksi)
  5. Accident description G-ARUD Aviation Safety Network. Viitattu 14.7.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.