Cyrix
Cyrix (lausutaan SYE-rihks[1]) oli vuonna 1988 perustettu suoritinvalmistaja. Se aloitti toimintansa tekemällä matematiikkaprosessoreja 286- ja 386 -pohjaisiin tietokoneisiin. Sen perustajat olivat alun perin Texas Instrumentsin työntekijöitä. Cyrix palkkasi aggressiivisesti insinöörejä ja sai kasattua tiiviin ja tehokkaan 30 ihmisen suunnittelutiimin.
Cyrix | |
---|---|
Perustettu | 1988 |
Lakkautettu | 1997 |
Toimiala | puolijohdeteollisuus |
Cyrixin ensimmäiset suorittimet olivat vuonna 1992 julkaistut Cx486SLC ja Cx486DLC. Ne olivat nimestään huolimatta yhteensopivia Intelin 386-suorittimen kanssa. Niihin oli kuitenkin lisätty L1-välimuistia ja 486-käskykanta, joten niiden suorituskyky nousi 386:n ja 486:n väliin. Myöhemmin Cyrix julkaisi kaksinkertaisella kellotaajuudella toimineet Cx486SRX2:n ja Cx486DRX2:n.
Seuraavana vuonna Cyrix julkaisi 486:n kanssa yhteensopivan suorittimen. Se kuitenkin tuli markkinoille myöhemmin kuin AMD Am486 ja oli hitaampi kuin AMD:n ja Intelin mallit, joten sitä myytiin vain halvimmassa hintaluokassa ja päivityksenä. Vuonna 1995 Cyrix suunnitteli kloonia Intel Pentiumista. Kun kävi ilmi, että se myöhästyisi, Cyrix julkaisi Cyrix Cx5x86:n, joka sopi 486:n käyttämään suoritinkantaan. Sen suorituskyky oli samaa tasoa kuin 75 megahertsin kellotaajuutta käyttävällä Pentiumilla.
Myöhemmin vuonna 1995 Cyrix vihdoin julkaisi tunnetuimmaksi jääneen suorittimensa Cyrix 6x86:n. Se jopa ylitti Intel Pentiumin suorituskyvyn. Sen liukulukuyksikkö ei kuitenkaan ollut Pentiumin tasolla eikä yksikään tietokonevalmistaja käyttänyt sitä, joten 6x86:n hinta jäi alhaiseksi. Cyrix nimesi 6x86:t sen mukaan, minkä nopeuksista Pentiumia ne vastasivat. Esimerkiksi 133 megahertsin 6x86-malli sai nimekseen 6x86-P166+. Tämä nimeäminen oli harhaanjohtava, sillä uusimmat 3D-pelit käyttivät paljon suorittimen liukulukuyksikköä, joka oli 6x86:ssa huomattavasti hitaampi kuin Pentiumissa.
National Semiconductor osti yhtiön vuonna 1997.[2] Vuonna 1999 National Semiconductor myi Cyrixin VIA Technologiesille.[3]
Oikeuskiista Intelin kanssa
Intel haastoi Cyrixin oikeuteen 486-suorittimen kloonista liittyen patenttiin numero 4972338 (tunnettu myös Crawford-patenttina sen keksijän mukaan). Koska Cyrixillä ei ollut omia tehtaita sen suorittimet valmisti SGS-Thomson (ST) ja Texas Instruments (TI), joilla oli vuodesta 1975 lähtien sopimus Intelin kanssa käyttää tämän tekniikkaa. Oikeuden mukaan sopimus koski myös ST:n ja TI:n asiakkaita ja täten myös Cyrixillä oli oikeus käyttää tekniikkaa. Lisäksi Cyrix suunnitteli suorittimensa ilman Intelin mikrokoodia tehden siitä alkuperäissuunnittelun, vaikkakin se perustui takaisinmallinnukseen.[4][5]
Lähteet
- Cyrix WhatIs. 2005. Viitattu 2.7.2017.
- National Semiconductor, The King Of Analog forbes.com. 21.9.2000. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
- VIA-Cyrix: Its a done deal Forbes. Viitattu 3.10.2017.
- Intel vs. The World – The Infamous ‘338 Patent cpushack.com. 6.9.2012. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
- Lawrence M. Fisher: COMPANY NEWS; Intel Settles Chip Dispute With Cyrix nytimes.com. 4.2.1994. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cyrix Wikimedia Commonsissa