Cyprus (provinssi)
Cyprus (lat. Provincia Cyprus) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Kyproksen saaren.[1][2]
Cyprus Provincia Cyprus |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Cypruksen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooma |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Oriens (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Kypros |
Perustettu | 27/22 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | senaatin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Pafos ja Salamis |
Maantiede
- Katso myös: Antiikin Kypros
Cypruksen provinssi käsitti koko sille nimen antaneen Kyproksen (lat. Cyprus) saaren, joka sijaitsee Välimeren koillisosassa Vähän-Aasian etelärannikon ja Syyrian länsirannikon edustalla. Provinssin pääkaupunkina toimi alun perin Pafos ja myöhemmin Salamis.
Kaupunkeja
Cypruksen provinssin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Afrodision (Aphodisium)
- Aipeia
- Amathus
- Ammokhostos (Ammochostus)
- Arsinoe
- Drepanon (Drepanum)
- Golgoi (Golgi)
- Idalion (Idalium)
- Karpasia (Carpasia)
- Keryneia (Ceryneia)
- Khytroi (Chytrus)
- Kition (Citium)
- Knidos (Cnidus)
- Kurion (Curium)
- Lapethos (Lapethus)
- Ledrai (Ledri)
- Leukosia (Leucosia)
- Limenia
- Makaria (Macaria)
- Melabron
- Neapolis
- Pafos (Paphus)
- Palaia (Palea)
- Pergamon (Pergamum)
- Salamis (Salamis, Constantia)
- Soloi (Soli)
- Tamassos (Tamassus)
- Thronoi (Throni)
- Tremithus
- Urania
Historia
Kyproksen saari kuului roomalaisen kautensa alussa vuosina 58–27/22 eaa. Cilicia et Cypruksen provinssiin. Vuodesta 27 eaa. tai viimeistään 22 eaa. lähtien se muodosti oman provinssinsa. Augustuksen ajan provinssien jaossa se luettiin vuodesta 27 eaa. keisarin provinsseihin ja vuodesta 22 eaa. senaatin provinsseihin.[3] Provinssi oli olemassa roomalaisen kauden loppuun saakka, ja näin muun muassa myös keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Diocletianuksen uudistuksesta vuodesta 293 lähtien provinssi kuului Oriensin diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Cilicia (Cilicia aspera ja Cilicia campestris) 72 eaa.– (vallattu 102 eaa.) |
Cilicia et Cyprus 58–22 eaa. |
Cilicia | Cilicia | Cilicia prima | (Turkki kaakkoinen) |
Cilicia secunda | |||||
Isauria | |||||
Cyprus | (Kypros) | ||||
Selitykset:
|
Lähteet
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Smith, William: ”Cyprus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta roomalainen Kypros Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis