Cygnus X-1

Cygnus X-1 eli Joutsen X-1 (usein lyhennetty muotoon Cyg X-1[1]) on Joutsenen tähdistön suunnalla, noin 7200 [3] valovuoden päässä[2] sijaitseva voimakas röntgenlähde, jonka uskotaan olevan musta aukko.[4] Se löydettiin 1960-luvulla,[5] ja oli eräs ensimmäisistä löydetyistä mahdollisista mustista aukoista ja on yhä yksi tähtijärjestelmistä, joiden kaikkein luotettavimmin uskotaan sisältävän mustan aukon.[4] Greenwichin kuninkaallisessa observatoriossa työskennelleet Louise Webster ja Paul Murdin tunnistivat Cygnus X-1:n seuralaistähden tavalliseksi superjättiläiseksi vuonna 1971.[6] Cygnus X-1:n massan uskotaan olevan noin 21 kertaa[3] auringon massa,[7] mikä on liikaa jopa neutronitähdelle.[7] Tämä tukee olettamusta, että Cygnus X-1 olisi musta aukko.[8]

Cygnus X-1
Taiteilijan näkemys
Taiteilijan näkemys
Muut designaatiot Cyg X-1[1]
Näennäinen kirkkaus 8,9[1] mv
Tähdistö Joutsen
Epookki J2000[1]
Rektaskensio (J2000) 19h 58m 21,7s[1]
Deklinaatio (J2000) +35° 12' 06"[1]
Etäisyys vv. ~6 070[2] valovuotta

Cygnus X-1 kuuluu röntgenkaksoistähtijärjestelmään.[4] Sen optinen seuralaistähti, HDE 226868, on sininen jättiläinen,[5] jonka näennäiskirkkaus on 8,9 (nähtävissä hyvillä kiikareilla hyvissä havainto-olosuhteissa), rektaskensio 19h 58m 21,7s ja deklinaatio +35° 12′ 05,68″.[1] Cygnus X-1 kiertää tähteä noin 0,2 AU:n päässä. Cygnus X-1:n ja tähden välille on syntynyt kertymäkiekko.[4]

Tähtijärjestelmä

Cygnus X-1 on kaksoistähti, joka sisältää O9-B0 -spektriluokan ylijättiläisen (pintalämpötila 31 000 kelviniä)[5] ja kompaktin kohteen. Ylijättiläisen massa on noin 19,2 auringon massaa.[7] Kompaktin kohteen massa on 14,8 auringon massaa[7] ja koska neutronitähden suurin mahdollinen massa ei voi ylittää kolmea Auringon massaa, sen uskotaan olevan musta aukko.[8][7] Kertymäkiekon sisäosat tuottavat röntgensäteitä, joita muokkaa Comptonin sironta kiekon koronassa ja heijastuminen kiekon pinnasta. Vaihtoehtoisesti röntgensäteet voivat joutua Comptonin sirontaan suihkun perustassa kiekon koronan sijasta. Cygnus X-1 on kirkkain pysyvä röntgensäteiden lähde (E > 20 keV) taivaalla.

Katso myös

Lähteet
  • Karttunen, Hannu et al.: Tähtitieteen perusteet. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2010.

Viitteet
  1. X-Ray Sources 2012 (pdf) The Astronomical Almanac. 2012. United States Naval Observatory. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  2. Suominen, Mikko: Joutsenen musta aukko pyörii yli 800 kierrosta sekunnissa Tähdet ja avaruus. 21.11.2011. Viitattu 9.2.2013.
  3. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ensimmainen-koskaan-loydetty-musta-aukko-pyorii-lahes-valon-nopeudella-ja-on-50-raskaampi-kuin-luultiin/ac730664-97ec-4d14-b179-073f73dc8518
  4. Nicolson, Ian ja Moore, Ppatrick: ”8: Mustat aukot”, Tieteen maailma: Maailmankaikkeus, s. 54-55. Suomentanut Pertti Jotuni ja Jarmo Hakanen. Bonniers Bøger, 1992. ISBN 87-427-0407-3.
  5. Integral's view of Cygnus X-1 10.6.2003. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
  6. Webster, Louise ja Murdin, Paul: Cygnus X-1-a Spectroscopic Binary with a Heavy Companion Nature. 1972. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  7. Orosz, Jerome: The Mass of the Black Hole in Cygnus X-1 (pdf) iopscience.iop.org. 1.12.2011. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  8. Karttunen et al, s. 426

    Aiheesta muualla


    Joutsenen tähdistö (Cygnus) » luettelo tähdistä, luokka
    Tähdet

    Deneb, γ Cyg, ε Cyg, δ Cyg, Albireo A, ζ Cyg, ξ Cyg, τ Cyg, ι Cyg, κ Cyg, ο1 Cyg, η Cyg, ν Cyg, ο2 Cyg, ρ Cyg, 41 Cyg, 52 Cyg, σ Cyg, π2 Cyg, 33 Cyg, υ Cyg, 39 Cyg, θ Cyg, μ1 Cyg, λ Cyg, 63 Cyg, 47 Cyg A, φ Cyg, π1 Cyg, 8 Cyg, 59 Cyg, P Cyg, 30 Cyg, 57 Cyg, 55 Cyg, 72 Cyg, 15 Cyg, ψ Cyg, 28 Cyg, 29 Cyg, T Cyg, ω1 Cyg, 22 Cyg, 2 Cyg, 17 Cyg, 20 Cyg, 68 Cyg, 74 Cyg, 26 Cyg, 56 Cyg, 75 Cyg, Albireo B, 23 Cyg, 35 Cyg, 25 Cyg, 4 Cyg, 19 Cyg, 61 Cyg A, 71 Cyg, 70 Cyg, 27 Cyg, 60 Cyg, 9 Cyg, 14 Cyg, 51 Cyg, ω2 Cyg, 49 Cyg, 36 Cyg, V389 Cyg, 40 Cyg, V380 Cyg, 79 Cyg, 7 Cyg, Gl 777, 43 Cyg, 77 Cyg, DT Cyg, 49 Cyg, 42 Cyg, 69 Cyg, W Cyg, V460 Cyg, 16 Cyg A, 11 Cyg, 61 Cyg B, 76 Cyg, μ2 Cyg, CP Cyg, 44 Cyg, 16 Cyg, 48 Cyg, X Cyg, HD 185269, HD 188753, HD 187123, χ Cyg, R Cyg, U Cyg, 47 Cyg B, Cygnus X-1, RT Cyg, V1500 Cyg, V476 Cyg, V1668 Cyg, V1974 Cyg

    Eksoplaneetat

    Gl 777 c, Gl 777 b, 16 Cyg Bb, HD 185269 b, HD 188753 b, HD 187123 b, Kepler-22b, Kepler-70b, Kepler-70c, Kepler-78b

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.