Cyclocross

Cyclocross (cyclo-cross) on kilpapyöräilyn muoto. Kilpailuissa kierretään yleensä melko lyhyttä (2,5 - 3,5 km) rataa, joka on sijoitettu vaihtelevaan maastoon. Radalle on sijoitettu erilaisia esteitä ja vaikeasti ajettavia kohtia, jotka monesti vaativat ajajan jalkautumista ja pyörän kantamista esteiden yli. Kilpailujen kesto on yleensä puolesta tunnista tuntiin ja ajettava matka vaihtelee reitin mukaan.

Cyclocross
Alkuperämaa  Ranska
Piirteet
Tyyppi pyöräily
Lajiryhmä kilpapyöräily
Varusteet cyclocross-polkupyörä
Peliaika 40–60 min
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö UCI

Cyclocross-kilpailuja järjestetään yleensä syksyllä ja talvella (lajin maailmancup-kausi alkaa syyskuussa ja päättyy tammikuussa). Lajilla on vahva asema perinteisissä maantiepyöräilymaissa, kuten Belgiassa (erityisesti Flanderissa), Hollannissa ja Ranskassa. Näkymä kilpailijasta pyrkimässä ylös mutaista rinnettä kantaen pyöräänsä olallaan on yksi lajin tunnistettavimmista mielikuvista. Cyclocross muistuttaa paljon maastopyöräilyn maastoajoa ja monet cyclocrossia ajavat kilpailevat esimerkiksi maastopyöräilyssä. Cyclocross on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa pyöräilyn lajina ja useat ajajat erikoistuvat juuri tähän lajiin. Muihin pyöräilylajeihin verrattuna taktiikalla ei cyclocrossissa ei ole kovin suurta merkitystä ja lajissa korostuu enemmän ajajan aerobinen kestävyys ja pyöränhallintataidot.[1][2][3]

Cyclocross-kilpailuissa ajaja saa vaihtaa pyöräänsä varikolla. Pyöräilijän ajaessa kilpailua hänen mekaanikkonsa voivat samaan aikaan huoltaa ja puhdistaa hänen toista pyöräänsä. Yleensä kuitenkin vain ammattilaiskilpailuissa käytetään mekaanikkoja.

Moderni hiilikuiturunkoinen cyclocross-pyörä, jossa on levyjarrut ja lukkopolkimet.

Cyclocross-pyörä

Cyclocrossissa käytettävät pyörät muistuttavat kapeine renkaineen ja taivutettuine ohjaustankoineen keveitä maantiepyöriä. Cyclocross-pyörät poikkeavat maantiepyöristä siinä, että niiden taka- ja etuhaarukat ovat tilavammat, niissä käytettävien leveämpien ja voimakkaammin kuvioitujen renkaiden takia, koska vaihtelevissa olosuhteissa tarvitaan hyviä pito-ominaisuuksia. Nykyisissä cyclocross-pyörissä on levyjarrut, jotka tulivat sallituiksi virallisissa kilpailuissa vuonna 2010. Cyclocross-pyörien on oltava kevyitä, koska ajajan on pystyttävä nostamaan pyörä esteiden tai jyrkänteiden yli.[1]

Yleinen kiinnostus cyclocrosspyöriä kohtaan on kasvanut, koska ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat hyvin vuodenaikojen vaihteluun.

Historia

Kilpailijoita vuoden 1926 Critérium International de Cyclo-cross-kilpailussa

Cyclocross on kilpailulajina lähes yhtä vanha kuin kilpapyöräily ylipäätään ja sen juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Merkittävässä roolissa cyclocrossin kehittämisessä oli ranskalainen sotilas Daniel Gousseau, joka halusi luoda pyöräilyä ja juoksua yhdistävän lajin, joka soveltuisi polkupyöriä käyttävän jalkaväen harjoittelumuodoksi.[4] Gousseau järjesti vuonna 1902 ensimmäiset kansalliset cyclocross-kilpailut Ranskassa. Lajin suosion kasvoi, kun vuoden 1910 Ranskan ympäriajon voittaja Octave Lapize kertoi menestyksensä perustuneen talvikaudella ajettuihin cyclocross-kilpailuihin, jotka toimivat hyvänä harjoituksena. Seuraavina vuosikymmeninä monet muut Euroopan maat ryhtyivät myös järjestämään omia cyclocross-mestaruuskilpailujaan (Belgia vuonna 1910, Sveitsi 1912, Luxemburg 1923, Espanja 1929, Italia 1930.)

Vuonna 1924 järjestettiin Pariisissa ensimmäinen Critérium International de Cyclo-cross, jota voidaan pitää lajin ensimmäisenä epävirallisena maailmanmestaruuskilpailuna. Kilpailua järjestettiin vuoteen 1949 asti, kunnes vuonna 1950 järjestettiin ensimmäiset Kansainvälisen pyöräilyliiton hallinnoimat cyclocrossin maailmanmestaruuskilpailut.

Cyclocrossin suosion kasvaessa kilpailut siirrettiin lähemmäksi kaupunkien keskustaa. Katsojaystävällisyyttä haluttiin parantaa siten, että pitkien maastoreittien sijaan alettiin suunnittelemaan kilpailuja joissa samaa lyhyttä reittiä ajettiin useaan kertaan. Kisareittien suunnittelussa pyrittiin hyödyntämään paikallisia rakenteita kuten mukulakivikatuja, aitoja ja portaita.

Monet maantiekilpapyöräilijät ajoivat talvella cyclocross-kilpailuja, jotta he voisivat olla paremmassa fyysisessä kunnossa kesän maantiekilpailuja varten. 1970-luvulla kuitenkin monet cyclocross-pyöräilijät erikoistuivat pelkästään cyclocrossiin, joten maantiekuskien oli vaikeampi menestyä cyclocross-kilpailuissa.[5]

Maailmanmestaruuskilpailu

Miehet

Wout van Aert ja edessä juokseva Mathieu van der Poel ovat kilpailleet toisiaan vastaan useasti loppukamppailussa maailmanmestaruudesta.

Miesten cyclocross-maailmanmestaruuskilpailu on järjestetty vuodesta 1950 lähtien. Maittain eniten kultamitaleja siinä on saanut Belgia, jolla on 30 kultamitalia. Eniten maailmanmestaruuksia voittanut ajaja on belgialainen Erik De Vlaeminck, joka voitti maailmanmmestaruuden seitsemän kertaa. Nykyinen hallitseva maailmanmestari on britti Tom Pidcock. Hallitseva maailmanmestari saa käyttää kaikissa kilpailuissa ns. sateenkaaripaitaa, joka on Kansainvälisen pyöräilyliitto UCI:n tunnus.

Eniten kultamitaleja maittain miesten kilpailussa:

Naiset

Naisten cyclocross MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Ensimmäisenä kilpailun voitti saksalainen Hanka Kupfernagel. MM-kilpailussa parhaiten menestynyt maa on Alankomaat, joka on saanut kaikkiaan 12 kultamitalia. Eniten maailmanmestaruuksia on voittanut hollantilainen Marianne Vos, yhteensä 8 kertaa.

Eniten kultamitaleja maittain naisten kilpailussa:

[6] [7]

Lähteet

  1. A quick history of Cyclocross primaleurope.com. (englanniksi)
  2. Cyclocross: What is it, where did it come from, and how to start racing velonews.com. 10.9.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  3. About Cyclo-cross uci.org. (englanniksi)
  4. The First Cyclocross Race bikehugger.com. 3.11.2012. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  5. Cycling Revealed Presents the World of Cyclocross cyclingrevealed.com. Barry Boyce. (englanniksi)
  6. Past and Present Cyclocross World Champions: 1950 to Present cxmagazine.com. (englanniksi)
  7. Cyclo-cross results uci.org.


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.