Siniara
Siniara (Cyanopsitta spixii) on papukaijojen heimoon kuuluvan sukunsa Cyanopsitta ainoa edustaja. Se on hävinnyt luonnosta.
| Siniara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Alaheimo: | Arinae |
| Suku: |
Cyanopsitta Bonaparte, 1854 |
| Laji: | spixii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyanopsitta spixii |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Siniara kasvaa vartaloltaan 55–57 cm pitkäksi ja sen pyrstö on 26–38 cm pitkä. Sillä on vaaleansininen pää, siniset vatsa ja selkä, tummansiniset siivet ja pyrstö. Siipien ja pyrstön alaosat ovat mustat. [2] Nokka on aikuisella yksilöllä kokonaan musta, nuorempana siinä on valkoinen juova ja jalat ovat samoin mustat (vaaleanharmaat nuorilla). Nuorten yksilöiden silmät ovat tummat, mutta muuttuvat valkoisiksi linnun varttuessa.
Siniarat elävät luonnossa noin 20–30-vuotiaiksi ja vankeudessa 20–40-vuotiaiksi. Viimeinen tunnettu luonnonvarainen yksilö oli ainakin 20 vuotta vanha kadotessaan. Kaksi vankeudessa elävää siniarayksilöä on kuoriutunut vuonna 1976, joten ne ovat vanhimmat rekisteröidyt lajinsa edustajat.[3]
Levinneisyys
Siniaraa tavattiin vain pienellä alueella Brasiliassa, koska sen pesiminen oli ilmeisesti riippuvaista Tabebuia aurea -puusta. Alue käsitti Pernambucon ja Bahian osavaltiot.lähde? Sitä ei ole tavattu enää vuoden 2000 jälkeen. IUCN muutti siniaran uhanalaisuusluokituksen äärimmäisen uhanalaisesta luonnosta hävinneeksi vuonna 2019.[1]
Vankeudessa elää noin 120 yksilöä. 78 niistä osallistuu kansainväliseen lisääntymisohjelmaan, jota johtaa the Institute Chico Mendes of Biodiversity Conservation (ICMBio), the Natural Heritage Branch of the Brazilian Government. Vankeudessa elävien yksilöiden sijainnit marraskuussa 2007:
| Laitos | Koiraita | Naaraita | Ei tietoa | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Al Wabra Wildlife Preservation (AWWP), Qatar, Persianlahti, Lähi-itä. | 21 | 29 | 0 | 50 |
| Association for the Conservation of Threatened Parrots (ACTP), Berliini, Saksa. | 7 | 5 | 2 | 14 |
| Loro Parque Fundación (LPF), Teneriffa, Kanariansaaret, Espanja. | 1 | 5 | 0 | 6 |
| Lymington Foundation (LF) São Paulo, Brasilia. | 3 | 2 | 0 | 5 |
| São Paulon eläintarha (SPZ), São Paulo, Brasilia. | 2 | 1 | 0 | 3 |
| Yhteensä | 34 | 42 | 2 | 78 |
Viimeisen kolmen vuoden aikana Al Wabra Wildlife Preservationissa on syntynyt 16 siniaraa, Loro Parquessa neljä ja ACTP:ssa kaksi. Kaikki AWWP:ssa syntyneet poikaset on kasvattanut henkilökunta, koska sitä on pidetty turvallisempana tapana kuin sitä, että lintupariskunta olisi kasvattanut ne itse. Kun vankeudessa elävää lintukantaa pidetään tarpeeksi vahvana, lisääntyville pareille annetaan mahdollisuus itse kasvattaa joitakin poikasiaan.
Kaikki syntyneet poikaset rengastetaan ja ensimmäisen terveystarkastuksen yhteydessä ne merkitään mikrosirulla. [3]
Elinympäristö
Siniara on riippuvainen Tabebuia caraiba -puumetsistä, sillä se tarvitsee caraiba-puuta pesiäkseen.[1]
Siniara kulttuurissa
Blue Sky Studios -animaatiostudion vuonna 2011 ilmestyneen elokuvan Rio pääosassa on kaksi siniaraa, Blu ja Jewel. Elokuvassa nämä kaksi yksilöä ovat lajinsa viimeiset. Elokuva sijoituu Brasilian Rio de Janeiroon.
Lähteet
- ITIS: Cyanopsitta spixii (englanniksi)
- Kathy Reichin kirja "Luita myöten" (s. 153-155): kertomus viimeisestä luonnonvaraisesta siniarasta
Viitteet
- BirdLife International: Cyanopsitta spixii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.12.2019. (englanniksi)
- Arkive (Arkistoitu – Internet Archive)
- alwabra.com: Spix's Macaw Fact Sheet awwp.alwabra.com. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Naturalis (sisältää kolmiulotteisia valokuvia täytetyistä yksilöistä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)