Curtis Joseph

Joseph syntyi kahdelle teini-ikäiselle nuorelle.[1] Viisi päivää hänen syntymänsä jälkeen hänen äitinsä Wendy Munro antoi hänet adoptoitavaksi hoitaja Jeanne Josephille, jonka kanssa hän oli ystävystynyt sairaalassa, sekä hänen miehelleen Harold Josephille. Curtis sai nimensä biologiselta isältään, Curtis Nickleltä. Curtiksella on isoveli nimeltä Grant sekä velipuoli nimeltä Victor. Sekä Jeanne että Victor olivat mustaihoisia, kun taas Harold ja Grant valkoihoisia.[2] Curtis aloitti jääkiekon harrastaminen varsin myöhään, ainakin kanadalaisen mittapuun mukaan. Ensimmäiseen joukkueeseensa hän liittyi 11-vuotiaana, ja vain sen takia, että hänen serkkunsa oli maksanut kausimaksut, mutta muuttanut toiseen kaupunkiin. Serkkupoika pelasi maalivahdin paikkaa, joten myös Curtisista tuli maalivahti. Pelattuaan kauden Wisconsinin yliopistojoukkueessa, Curtis siirtyi St. Louis Bluesiin kaudella 1988–1989. Samalla hän vaihtoi nimensä Curtis Munrosta Curtis Josephiksi.[3]

Josephilla ei ole NHL-varausta, vaan St. Louis Blues otti hänet vapaana pelaajana. Lähes koko 1990-luvun alkupuolen Joseph vartioi Bluesin maalia ja oli yksi eniten laukauksia vastaan ottaneista maalivahdeista. Joseph pelasi usein kiekkoa mailallaan ja vaelsi kauaksi maaliltaan. Se näkyi kauden 1991–1992 tilastoissa; Curtis keräsi yhdeksän maalisyöttöä, joka on maalivahdille huikea määrä.[3]

Vuonna 1995 Joseph myytiin Edmonton Oilersiin. Hänen maalivahtipelinsä ansiosta Oilers pudotti kaksi ennakkosuosikkia pudotuspeleissä; vuonna 1997 Dallasin ja seuraavana vuonna Coloradon. Joseph oli myös Kanadan ykkösmaalivahti World Cupissa 1996 sekä mukana Naganon olympialaisissa 1998.[3]

Vuonna 1998 Joseph siirtyi vapaana pelaajana Toronto Maple Leafsiin. Leafs oli jäänyt kahtena peräkkäisenä kautena pudotuspelien ulkopuolelle, jossa oli tuolloin aihetta paniikkiin. Uuden maalivahdin myötä joukkueen osakkeet nousivat suuresti, ja joukkuetta povattiin jopa mestariksi. "Cujon" aikana Toronto eteni pudotuspeleihin, ja oli kaudella 1999–2000 divisioonansa ykkönen. Joseph on myös ollut ehdolla liigan parhaaksi maalivahdiksi 1999 ja 2000, mutta pokaalia ei miehelle annettu.

Sittemmin Joseph pelasi Detroit Red Wingsissä, Phoenix Coyotesissa ja Calgary Flamesissa, mutta ei niin menestyksekkäästi kuin huippuvuosina. Kaudeksi 2008 Joseph hankittiin takaisin Torontoon.

Joseph on myös ollut Kanadan maajoukkueessa vuosien 1998, sekä 2002 olympiajoukkueissa. Vuoden 2002 olympialaisissa hän voitti kultaa. Josephin lempinimi on Cujo, mikä tulee Stephen Kingin kauhuromaanista Cujo. Vuoden 2009 huhtikuussa Joseph sivusi maalivahtien tappioennätystä.[4] Kaudeksi 2009–2010 Joseph ei saanut pelipaikkaa ja tammikuussa 2010 hän ilmoitti lopettavansa uransa.[5]

• Curtis Joseph The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)

• tilasto NHL.com -sivuilla