Curaçao

Curaçaon kartta

Curaçaon korkein kohta Sint Christoffelberg.

Curaçao sijaitsee eteläisellä Karibianmerellä 70 kilometriä Venezuelan rannikolta pohjoiseen.[5] Se muodostaa yhdessä naapurisaarten Aruban ja Bonairen kanssa niin kutsutut ABC-saaret.[6] Saaret kuuluvat geologisesti Etelä-Amerikan mannerjalustaan, mutta niitä pidetään silti Pienten Antillien lounaisena jatkeena.[7]

Curaçao on 444 neliökilometrin laajuinen.[7] Pinta-alaan lasketaan mukaan myös asumaton 170 hehtaarin Klein Curaçaon saari, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Curaçaon saaren kaakkoisesta kärjestä kaakkoon.[8][9] Curaçaon saari on noin 62 kilometriä pitkä ja 4–14 kilometriä leveä. Saaren kapein kohta on sen keskiosassa. Curaçao on pääosin tasainen, mutta siellä täällä on joitakin kukkuloita. Korkein niistä on 372 metrin korkuinen Sint Christoffelberg, jonka näkee usein ensimmäisenä, kun saarta lähestyy pohjoisesta tai lännestä.[10] Curaçaon länsirannikolla on kalkkikivisiä kalliojyrkänteitä ja itärannikolla puolestaan monia hiekkarantoja ja laguuneja. Lähes koko Curaçaota ympäröi koralliriutta.[8]

Curaçao ja muut ABC-saaret kuuluvat eteläisen Karibian kuivaan vyöhykkeeseen, ja ilmasto onkin puolikuiva tai kuiva. Kuivakausi on helmikuulta kesäkuulle ja sadekausi syyskuulta tammikuulle.[11] Vuoden keskilämpötila on noin 28 astetta, eikä kesän ja talven välillä ole eroa kuin muutaman asteen verran. Pasaatituulet viilentävät päiviä ja lämmittävät öitä.[5]

Curaçaon kasvillisuus on kuivaa pensaikkoa, josta kohoaa monia pylväsmäisiä kaktuksia. Monien laajojen lahtien rannoilla on mangrovea. Suolaiset ja matalat laguunit ovat tärkeitä vesilinnuille.[12] Suolajärvissä ruokailee muun muassa karibianflamingoja. Ne ovat myös tärkeitä paikallisesti uhanalaisille kalatiiroille ja amerikanpikkutiiroille.[13] Saaren linnustoon kuuluu myös muun muassa savanniaratin ja tornipöllön kotoperäiset alalajit. Nisäkäslajeja saarella elää 11, muun muassa valkohäntäpeuran kotoperäinen alalaji.[14] Curaçaolla tavataan useita iguaanilajeja, sekä sen rannoilla on merikilpikonnien munintapaikkoja.[15]

Curaçao on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen maa, jonka asukkailla on Alankomaiden kansalaisuus.[25] Curaçao ei kuulu Euroopan unioniin vaan se on osa EU:n merentakaisia maita ja alueita. Saaren asukkailla on kuitenkin Alankomaiden kansalaisuuden myötä myös EU:n kansalaisuus.[26] Curaçaon valtionpäämies on Alankomaiden monarkki, jota edustaa kuvernööri.[7] Kuvernööriksi valittiin vuonna 2013 Lucille George-Wout.[27]

Curaçaolla on autonomia maan sisäisin asioihin, mutta Alankomaat vastaa puolustuksesta ja ulkosuhteista. Curaçaon hallitusta johtaa pääministeri.[7] Vuoden 2017 vaalien jälkeen pääministeriksi nelivuotiselle kaudelle valittiin Eugene Rhuggenaath. Parlamantin 21 paikasta kuusi meni Rhuggenaathin puolueelle Partido Alternativa Realille.[28] Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Curaçaolla asuvilla Alankomaiden kansalaisilla.[7]

Öljynjalostamo Curaçaolla.

Curaçaon talouden keskeisimpiä tekijöitä ovat kaupankäynti, varustamotoiminta, logistiikka, kuivatelakkapalvelut, kansainväliset finanssipalvelut, öljynjalostus ja matkailu.[5] Talouden pohjana on erityisesti öljynjalostusteollisuus, jossa jalostetaan Venezuelasta tuotua raakaöljyä. Saaren satama on Panaman kanavalle johtavien kauppareittien risteyskohdassa, ja satamaa pystyvät käyttämään myös suuret säiliöalukset. Maracaibojärvi on liian matala valtamerialuksille, joten öljy kuljetetaan sieltä pienemmillä aluksilla Curaçaoon.[7] Venezuelan kriisin takia Curaçaon talous on ollut taantumassa vuodesta 2019 saakka, ja huhtikuussa 2019 maan työttömyysaste oli peräti 21,2 prosenttia.[2]

Curaçao on pyrkinyt monipuolistamaan talouttaan rohkaisemalla kevyttä teollisuutta, mutta käytännössä kaikki kulutustuotteet ja elintarvikkeet joudutaan tuomaan. Siirtomaa-aikana Curaçaolla viljeltiin sokeriruokoa, mutta nykyään merkittävin maatalouskasvi on sitruskasvi, jota käytetään curaçaoliköörin valmistamiseen.[7]

Curaçaolla ja Sint Maartenilla on yhteinen keskuspankki, ja ne käyttävät valuuttana Alankomaiden Antillien guldenia.[5]

Curaçaon kansainvälisen lentoaseman kiitorata on Karibian alueen kolmanneksi pisin, ja sitä käyttää tukikohtanaan useampi alueellinen lentoyhtiö.[29] Curaçaon satamat ovat suojaisia luonnonsatamia, ja niistä suurin on pääkaupungissa Willemstadissa, jossa on kaksi risteilyalusterminaalia ja rahtisatama.[30]

Curaçaossa oli maan tilastokeskuksen mukaan 156 223 asukasta vuoden 2020 alussa. Väestö on vähentynyt noin neljällä tuhannella vuoden 2017 jälkeen, jolloin se oli korkeimmillaan.[31] Vuonna 2011 maassa oli väestönlaskennan mukaan 150 563 asukasta. Vuonna 2001 asukkaita oli noin 130 800. Vuosien 2001–2011 keskimääräinen väestönkasvu oli 1,4 prosenttia vuodessa. Väestö on kasvanut erityisesti maahanmuuton ansiosta.[32]

Maahanmuuton seurauksena Curaçaon väestössä muualla syntyneiden osuus on kasvanut. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä oli vuonna 2011 noin 24 prosenttia. Heistä suurimman osuuden muodostivat Alankomaissa syntyneet. Seuraavaksi eniten syntyneitä oli Dominikaanisesta tasavallasta. Maahanmuuttajat tulivat aiemmin Alankomaiden Karibian siirtokunnista, mutta uudemmat maahanmuuttajat ovat muun muassa Kolumbiasta, Haitista ja Jamaikalta. Noin 90 prosenttia Curaçaon asukkaista on Alankomaiden kansalaisia.[32]

Curaçaolle on muuttanut erityisen paljon naisia, minkä takia vuonna 2011 sataa naista kohti oli vain 84 miestä.[32] YK:n vuoden 2012 tilastojen mukaan vain Latviassa oli vähemmän miehiä kuin Curaçaolla.[33] Saarelle muutetaan erityisesti töiden perässä.[34] Curaçaon väestö on myös selvästi vanhentunut, ja vuoden 2011 väestönlaskussa yli 59-vuotiaiden määrä ylitti ensimmäisen kerran alle 15-vuotiaiden määrän. Vuonna 1960 yli 59-vuotiaita oli 6,7 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2011 heidän osuutensa oli jo 19,8 prosenttia.[35] Tästä syystä Curaçaon tilastokeskus on arvioinut, että maa tarvitsee edelleen maahanmuuttoa, jotta väestö voisi kasvaa.[36] Väestöpyramidissä on toisaalta katoa 20–34-vuotiaissa, mikä johtuu 1990- ja 2000-luvuilla tapahtuneen maastamuuton seurauksena. Saarelle muuttaneet eivät ole paikanneet ikärakennetta.[37]

Curaçaon monikulttuurisuutta kuvastaa myös kielitilanne, sillä saarella on kolme virallista kieltä: papiamentu, hollanti ja englanti.[5] Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 78,8 prosenttia perhekunnista käytti papiamentua ja 9,5 prosenttia hollantia.[38]

Värikkyydestään tunnetut talot Willemstadin satamassa edustavat hollantilaista arkkitehtuuria.

Curaçaon kulttuurissa on paljon vaikutteita monista erilaisista taustoista, erityisesti afrokaribialaisilta ja hollantilaisilta. Alankomaan siirtomaaisännyyttä kuvastavat pääkaupungin Willemstadin hollantilaistyyppiset värikkäät rakennukset.[39] Kaupungin historiallinen keskusta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.[40] Afrokaribialainen kulttuuri näkyy monissa festivaaleissa, rumpumusiikissa ja tansseissa.[39] Tambu on suosittu afrikkalaisperäinen rummuilla säestettävä musiikki- ja tanssityyli.[41]

Baseball on Curaçaon suosituin urheilulaji.[42] Se tuli saarelle jo 1900-luvun alkupuoliskolla dominikaanilaisten työntekijöiden ja venezuelalaisten kauppiaiden myötä.[43] Kesään 2020 mennessä 15 Curaçaolla syntynyttä pelaaja on pelannut Yhdysvaltain baseballin tärkeimmässä ammattilaissarjassa MLB:ssä.[44] Curaçaon jalkapallomaajoukkue perustettiin vuonna 2011 Alankomaiden Antillien hajoamisen jälkeen. Joukkue voitti vuonna 2017 Karibian maiden mestaruusturnauksen Caribbean Cupin.[45]

• Demography of Curaçao. Willemstad: Central Bureau of Statistics, 2014. ISBN 978-99904-1-947-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.7.2020). (englanniksi)
• Important bird areas in the Caribbean. Cambridge: BirdLife International, 2008. ISBN 9780946888658. Curaçao kirjasta (PDF) (viitattu 16.8.2020). (englanniksi)
• Römer-Kenepa, Nolda: ”A Brief History of Curaçao”. Witteveen, Ieteke; Kamps, Wim & Rojer Jr., Guido: Contemporary Curaçao. Amsterdam: Caribpublishing / SWP publishers, 2013. ISBN 9789088504037.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Curaçao Wikimedia Commonsissa

• Curaçaon hallinnon sivut (hollanniksi)
• Curaçaon matkailuvirasto (englanniksi)