Cunobelinos

Thamesista löydettyjä pronssista valmistettuja Cunobelinoksen kolikkoja.

Nimi Cunobelinos on kelttiläinen nimi ja se tarkoittaa Belenoksen koiraa. Cunobelinos tunnetaan paitsi roomalaisista lähteistä, mutta myös hänen lyöttämiensä kolikkojen perusteella. Kolikoissa hänen mainitaan olleen Tasciovanoksen (hallitsi 15 eaa–10 ja.) poika. Väitämään on joskus suhtauduttu skeptiseksi. Hallitsijana Cunobelinos on voinut väittää olevansa aikaisemman hallitsijan jälkeläinen legitimiteetin takia. Kuitenkin vanhoissa walesilaisissa sukuluetteloissa hänet tunnetaan nimellä Cinbelin map Teuhant. Teuhant on hyvin todennäköisesti johdettu brittiläisestä nimestä Tasciovanos. Koska Tasciovanos tunnetaan vain rautakautisten kolikkojen kautta, sittemmät walesilaiset lienevät kirjoittaneet vanhan puhutun kansanperinteen perusteella. Walesilaisten sukuluettelojen voidaan samalla myös katsoa vahvistavan kahden hahmon sukulaissuhteen.[1]

Roomalainen historioitsija Suetonius kuvailee teoksessaan Caligula Cunobelinoksen olleen ”brittien kuningas” eli Britannorum rex. Nimi heijastelee luultavasti Cunobelinoksen vaikutusvaltaa alueella. Hän on tuskin kuitenkaan ollut koko alueen hallitsija. Cunobelinoksen lyöttämiä kolikkoja on löydetty etenkin trinovanttien ja catuvellaunien alueilta. Näiden kahden heimon tiedetään olleen toistensa kilpailijoita, mutta ilmeisesti Cunobelinoksen kaudella heillä oli yhteinen hallitsija. Kolikkoja on löydetty myös atrebaattien aikaisemmin hallitsemasta Kentistä ja ikeenien alueilta. Ikeenit lyöttivät kuitenkin samaan aikaan myös omia kolikoitaan.[1]

Cunobelinoksen vatltakauden loppupuolella alueella oli ilmeisesti sisäisiä levottomuuksia. Isänsä kanssa riitaantunut Cunobelinoksen poika Adminios tai Amminios pakeni Roomaan, jossa keisari Caligula valmisteli Britannian valloitusta. Caligula kokosi joukkoja Englannin kanaalin rannikolla, mutta epävakaaksi kuvailtu keisari ei lopulta toteuttanutkaan hyökkäystään, vaan tarinan mukaan hän määräsi joukkonsa keräämään hyökkäyksen sijaan simpukankuoria. Suurin piirtein näihin aikoihin lähteisiin eräs Epaticcos alkoi lyöttää kolikoita atrebaattien mailla. Häntä kutsutaan Tasciovanoksen pojaksi, joten ilmeisesti hän oli siis Cunobelinoksen veli. Vuonna 42 jaa. atrebaattien kuningas Virica pakeni Roomaan. Virican pako antoi keisari Claudiukselle syyn toteuttaa viimein roomalaisten hyökkäys Britannian.[1]

Cunobelinoksen valtakausi lienee jatkunut vuoden 42 tietämille. Claudiuksen hyökättyä Britanniaan roomalaisten vastaisissa taisteluissa mainitaan kaksi hänen poikaansa, Togodumnos ja Caratacos. Cunobelinos esiintyy sittemmin kirjoitetussa Geoffrey Monmouthilaisen teoksessa Historia Regum Britanniae, jossa häneen viitataan nimellä Kimbelinus Tenvantiuksen poika. Geoffrey Monmouthilainen kuvailee suhteellisen tarkasti Kimbelinuksen olleen yksi Britannian viimeisistä itsenäisistä kuninkaista ennen roomalaisten saapumista. Geoffrey Monmouthilaisen teoksen kymriksi kirjoitettu versio Brut y Brenhinedd käyttää nimestä muotoa Kynuelyn uab Teneuan. Monmouthilaisen mainitsema Kimbelinus oli myös myöhemmin William Shakespearen näytelmän Cymbelinen esikuva.[1]