Creutz

Creutz [kröits][1] on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.[2] Suku on omistanut Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano.

Kreivi Gustaf Philip Creutz
Creutz-suvun vaakuna.

Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92.[2] Lorentz Creutz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.[2]

Suvun jäseniä

Aakkosjärjestyksessä

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X.

Lähteet

  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
  2. Creutz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  3. Media 1, Tammi 1978
  4. Yo Uppsalassa 28.1.1674 vapaaherra Karl Gustaf Creutz Carolus Gustavus Laurentii, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  5. 1683/84 vapaaherra Ernst Johan Creutz Ernestus Johannes, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  6. Kenraalimajuri Carl Gustaf Creutz (16.5.1728–14.4.1739) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. sl. 1748 kreivi Gustaf Philip Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  8. 22.6.1838 kreivi Carl Magnus Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.