Coton de tuléar

Coton de tuléarin tavaramerkki on pitkä ja puuvillamaisen pehmeä erittäin runsas turkki, jossa ei ole aluskarvaa. Aluskarvan puuttumisen vuoksi koira ei välttämättä aiheuta suuria oireita allergikoille. Turkin pääväri on valkoinen, mutta pennuilla ja nuorilla koirilla saattaa esiintyä tummempia merkkejä, jotka kuitenkin haalistuvat tai katoavat kokonaan koiran aikuistuessa. Turkki kasvaa pitkäksi ja vaatii paljon hoitoa. Coton de tuléarin pentukarva on pehmeää, mutta karvan laatu vaihtuu noin 7–8 kuukauden iässä. Jo pentuna on hyvä totutella turkinhoitoon. Coton de tuléarin paino on välillä 3,5 ja 9 kilogrammaa ja säkäkorkeus on 23–28 cm. Coton de tuléarin pituus on korkeutta pidempi.

Coton de tuléarit ovat luonteeltaan iloisia, valppaita, hauskoja ja lapsirakkaita. Ne sopeutuvat nopeasti ja ovat erittäin seurallisia. Ne ovat helposti koulutettavia ja oppivat nopeasti. Niillä on halu viihdyttää ihmistä, minkä vuoksi niitä kutsutaan usein koiramaailman klovneiksi. Coton de tuléarin kanssa voi harrastaa vaikka agilityä tai tokoa, mutta myös muita koiraharrastuksia.

Coton de tuléarin alkuperää ei tarkkaan tunneta, mutta ilmeisesti ne periytyvät lyhytkarvaisista bichon tenerif -koirista, jotka rantautuivat espanjalaisten laivojen mukana Madagaskarin saarelle 1600-luvulla ja risteytyivät sittemmin myös paikallisten koirien kanssa. Rotu on siis syntynyt osittain tahattomasti, vaikka sitä on myöhemmin toki systemaattisesti jalostettu. Puolivilleistä koirista kesytettiin Madagaskarilla paikallisen yläluokan seurakoiria. 1900-luvulle asti tavalliset ihmiset eivät saaneet omistaa ollenkaan coton de tuléareja.[3]

Eurooppaan rotu tuli ranskalaisten mukana. FCI hyväksyi rodun vuonna 1971. Kanta eri Euroopan maissa pohjautuu melko suurelta osin samoihin koiriin: Useimpien linjojen esi-isinä ovat James ja Okazaki-Pong, jotka molemmat ovat TI –coton de tuléareja eli niiden vanhempien nimiä ei ole tiedossa tai vanhemmat ei ole rotuun otettuja.[3]

Suomeen ensimmäiset coton de tuléarit (narttu Jolly Little Fellows Blanca Bonita ja uros Jacky of Woodland Cottage) tulivat vuonna 1989. Ensimmäinen pentue Suomessa syntyi Kin-Sei-kenneliin 3. toukokuuta 1990 ja samana vuonna rekisteröitiin myös kaksi muuta pentuetta. Koiria on tuotu Suomeen muun muassa Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja muutamia myös Yhdysvalloista. Suomeen on tuotu kaksi koiraa suoraan Madagaskarilta (Lamba de la Case Creole (* 5.5.1995, † 16.7.2010 Kangasalla) ja Moumoute de la Case Creole). 2000-luvun alkuvuosina coton de tuléareja rekisteröitiin Suomessa vuosittain 500–600 kappaletta.[3]

Coton de tuléar on varsin terve ja pitkäikäinen rotu. Terveyteen vaikuttaa myös hoito. Löysät polvet ovat tavallinen ongelma. Rotu kärsii myös hyperoksaluriasta, joka on kuolemaan johtava perinnöllinen aineenvaihduntasairaus[4].

Suomessa yksi kasvattaja on erehdyttänyt Kennelliittoa pentuja rekisteröidessään, jonka vuoksi rodussa on ilmennyt epäselviä sukutauluja jopa 700:lla tämän rodun koiralla. Tarkastamattomat kasvattajan koirat ja niiden jälkeläiset on siirretty liiton rekisteristä niin sanotulle EJ-listalle (ei jalostukseen).[5]

• Bolognese
• Bichon frisé
• Havannankoira
• Löwchen
• Maltankoira

• Suomen Kennelliitto: Coton de tulear
• Suomen Coton de Tulear ry (Arkistoitu – Internet Archive)