Cosimo Sgobba

Cosimo Damiano Sgobba (7. syyskuuta 1884 Noci – 27. huhtikuuta 1949) oli Suomeen asettunut italialainen klarinetisti.[1][2]

Sgobba aloitti klarinetinsoiton opiskelun Bergamon konservatoriossa ja jatkoi sitä Cremonassa. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen Milanon La Scalan klarinetistina. 1910-luvulla hän hakeutui kesäisin soittajaksi Kööpenhaminaan, todennäköisesti Tivoliin. Siellä hän tapasi maanmiehensä Michele Orlandon, joka toimi soolohuilistina Helsingin kaupunginorkesterissa ja kutsui Sgobbankin Suomeen. Sgobba liittyi Helsingin kaupunginorkesteriin vuonna 1920 ja pääsi vuonna 1931 Kusti Aerilan seuraajana äänenjohtajaksi, jona toimi vuoteen 1939 saakka. Hän avusti myös usein Radio-orkesterissa ja oli mukana Suomen puolustusvoimien viihdytyskiertueilla.[1]

Sgobba esiintyi usein Yleisradiossa joko pianistin kanssa tai laajemmassa kamarimusiikkikokoonpanossa. Hänen kanssaan pianistina työskenteli Gerda Weneskoski. Sgobban ohjelmistoon kuului paljon italialaista klarinettimusiikkia, mutta myös kansainvälisen klarinettikirjallisuuden perusteoksia muiden muassa Wolfgang Amadeus Mozartilta ja Johannes Brahmsilta. Vuonna 1935 Sgobba perusti Hanns Alvaksen, Friedrich Wagnerin, Aarne Viljavan ja Holger Fransmanin kanssa Crusell-kvintetin. Hän piti soittaessaan suukappaletta huultensa välissä, mitä edellytti myös runsaslukuisilta oppilailtaan.[1] Oppilaiden joukossa oli esimerkiksi Sven Lavela.[3] Lisäksi Sgobba opetti klarinetinsoittoa pojalleen Mario Sgobballe.[2] Sgobba opetti myös saksofonisteja.[1]

Sgobba esiintyi aktiivisesti myös ravintolamuusikkona, muun muassa saksofonistina Bi-Ba-Bo-orkesterissa. Klarinetistina hän oli mukana vuoden 1936 elokuvassa Taistelu Heikkilän talosta. Jouni Arjavan vuonna 2018 esittämän muistelun mukaan Sgobba ei koskaan oppinut suomen kieltä, mutta puhui "ruotsia italialaisittain". Sgobba kuoli sydäninfarktiin huhtikuussa 1949.[1]