Mafia

Mafia, tunnettu myös nimellä Cosa nostra (suom. ”meidän asiamme”), on Sisiliassa perustettu salaseura ja rikollisjärjestö, joka nykyisin toimii erityisesti Italiassa ja Yhdysvalloissa. Mafia on kuulunut 1930-luvulta lähtien maailman suurimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin rikollisjärjestöihin ja on nykyäänkin maailman järjestäytynein ja voimakkain rikollisorganisaatio. Yhdysvaltain ja Sisilian mafialla on samankaltainen perusrakenne, mutta ne ovat erillisiä järjestöjä, joiden välillä on ainoastaan verisukulaisuuteen ja liiketoimintaan liittyviä siteitä[1].

Nimitys

Sana mafia tarkoitti Palermon murteessa alun perin piirrettä, johon kuuluvat 'kauneus', 'rohkeus' ja 'itsevarmuus'. Henkilöt, joissa on mafiaa, olivat mafiosoja. Sana alkoi saada rikollisuuteen viittaavia vivahduksia Sisilian murteella kirjoitetun, hyvin suosituksi nousseen näytelmän Vicarian vankilan mafiosot (I mafiusi di la Vicaria, 1863) myötä. Näytelmä kertoi palermolaisista vangeista, jotka kuuluivat rikollisjärjestöön. Kiertelevään teatteriseurueeseen kuuluneista kirjoittajista ei tiedetä paljoakaan, mutta näytelmän tiedot perustuivat kertoman mukaan rikollisuuteen sekaantuneen kapakanpitäjän sisäpiiritietoihin. Mafia-sanaa ei tekstissä käytetä lainkaan, ja mafiosot-sanaakin vain nimessä. Näytelmän suosion myötä sanoja alettiin kuitenkin käyttää niiden kuvaamista rikollisista.[2] Sanan ensimmäinen kirjallinen käyttö on Palermon prefekti Filippo Antonio Gualterion salaisessa raportissa Italian sisäministerille vuonna 1865. Nimitys levisi yleiseen käyttöön, kun raportti julkistettiin.[3]

Toisen teorian mukaan M.A.F.I.A. on akronyymi italiankielisestä lauseesta “Morte alla Francia, Italia anela!” (Kuolema Ranskalle, Italia voihkii!). Legendan mukaan sanonta on peräisin Ranskan hyökkäyksestä Sisiliaan vuonna 1282.[4]

Nimitystä mafia käytetään yleisesti muistakin rikollisjärjestöistä, esimerkiksi Venäjän mafiasta, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä alkuperäisen Mafian kanssa.

Mafia organisaationa

Mafian toiminta muistuttaa salaseuroja. Mafiassa jäsenet vannovat noudattavansa omertàa, jonka käyttäytymissäännöstö vaatii esimerkiksi vaikenemaan poliisikuulusteluissa. Mafian jäsentä kutsutaan mafiosoksi tai mafian sisällä kunnian mieheksi (uomo d'onore). Mafian jäsenet ovat usein lähtöisin köyhistä oloista, koska mafiaan liittyminen on tarjonnut heille mahdollisuuden saada turvapaikka ja menestystä elämässä. Mafia saattaa myös palkita uskollisia jäseniään esimerkiksi hankkimalla heille hyväpalkkaisen työpaikan. Mafiasta ei voi erota, ja kaikille jäsenille sääntöjen rikkomisesta seuraa poikkeuksetta kuolema. Luopioksi ryhtynyt mafioso eli pentito joutuu usein salamurhan uhriksi, ja toisinaan mafia saattaa kostaa myös ilmiantajan hyvinkin etäisille sukulaisille, vaikka nämä eivät olisi olleet edes tietoisia rikollisen sukulaisensa olemassaolosta puhumattakaan, että olisivat pystyneet vaikuttamaan tämän tekemisiin. Yhdysvalloissa tosin uransa aikana ansioituneen mafioson saattaa olla mahdollista päästä ”eläkkeelle” ja irrottautua rikollisesta toiminnasta muuttamalla toiseen paikkaan, mutta samat mafian säännöt koskevat heitäkin elämän loppuun asti.

Italiassa Mafia on järjestäytynyt perhekunnittain ”klaaneiksi”, joiden välinen kilpailu on toisinaan huipentunut väkivaltaisiin ”mafiasotiin”. Klaaneissa vallitsee tiukka hierarkkinen arvojärjestys, jossa tavallinen rivijäsen on ”sotilas” ja noin kymmenen sotilaan päämies on ”kapteeni”. Toisinaan myös tavallisella sotilaalla voi olla alaisuudessaan kymmenien mafiaan kuulumattomien pikkurikollisten joukkio. Italialaisen Mafian de facto päällikkö on capo di tutti capi eli ”päälliköiden päällikkö”, joista viimeisin tunnettu oli vuonna 2006 pidätetty Bernardo Provenzano. Provenzano on tyypillinen esimerkki julkisuutta välttelevistä mafiapäälliköistä, sillä hän onnistui piileskelemään viranomaisilta 34 vuoden ajan. Muiden valtioiden mafioissa capo di tutti capin asemaa ei ole olemassa, minkä takia niiden toiminta on paljon hajanaisempaa ja löyhemmin organisoitua kuin Italian mafiassa. Yhdysvaltain mafian johdossa ovat Bonnanon, Colombon, Genovesen, Gambinon ja Lucchesen mafiasuvut eli niin sanotut viisi perhettä.

Mafian toiminta perustuu hyvin organisoituun järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja nykyisin se ansaitsee suurimman osan tuloistaan koronkiskonnalla, osakekaupoilla, uhkapeleillä, huumekaupalla ja seksityöllä. Mafia on ollut Italiassa ”valtio valtiossa”, koska se on osallistunut poliittiseen päätöksentekoon ja hankkinut omaisuutta kavaltamalla rahaa maan hallitukselta ja Euroopan unionilta. Italiassa mafian vaikutusvaltaisuus johtuu pitkälti siitä, että Italian hallitus vähätteli mafian toiminnan laajuutta 1980-luvun alkupuolelle saakka lukuun ottamatta Mussolinin ja fasismin hallintokautta[5]. Italiassa Mafian veljesjärjestöjä ovat Calabrian maakunnan ’Ndrangheta, Apulian seudun Sacra Corona unita ja Napolin seudun Camorra. Toisinaan käsitettä mafia käytetään yleisnimenä Italian järjestäytyneelle rikollisuudelle tai järjestäytyneelle rikollisuudelle yleensä.

Yhdysvalloissa mafia on kontrolloinut arvokiinteistöjä, häirinnyt liittovaltion poliisin FBI:n toimintaa ja hankkinut tuloja laittomasti Las Vegasin kasinoiden kautta. Mafiosot ovat lahjoneet poliisipäälliköitä ja hallituksen virkamiehiä, jotta nämä eivät osallistuisi mafian vastaiseen toimintaan. Yhdysvaltain mafian toiminta on keskittynyt New Yorkin, Philadelphian, Detroitin ja Chicagon kaupunkeihin. Vuonna 1986 yhdysvaltalaiset viranomaiset julkaisivat raportin, jonka mukaan Yhdysvaltain mafiaan kuuluu arviolta 1 700 jäsentä ja tuhansia yhteistyökumppaneita.

Mafia Italiassa

Varhaiset vaiheet

Mafia syntyi 1860-luvulla kun Sisilia osana Molempain Sisiliain kuningaskuntaa liitettiin vastasyntyneeseen Italian kuningaskuntaan. Italialaiset uskoivat itse aluksi, että ilmiö olisi syntynyt jo keskiajalla ja olettivat että se katoaisi kun Sisilia nykyaikaistettaisiin.[6] Mafia syntyi Palermon lähialueella Sisilian länsiosissa, mihin kauppa oli tuonut vaurautta. Sen syntyyn vaikutti etenkin Sisilian nopeasti kasvanut sitrushedelmien tuotanto. Järjestäytynyt rikollisuus hyötyi viljelystä, sillä se pystyi kiristämään viljelijöiltä suojelurahoja uhkaamalla sabotoida herkkiä viljelmiä.[7] Maanomistajat taivuteltiin pestaamaan mafiosoja tilanhoitajiksi, vartijoiksi ja tuotteiden välittäjiksi. Mafia perusti kartelleja ja monopoleja väkivallan avulla.[8]

Fasismin aikana

1930-luvulla Italian fasistinen diktaattori Benito Mussolini käynnisti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen kampanjan, jolloin Sisilian prefektille Cesare Morille myönnettiin valtuudet hävittää mafian kaikki toiminta Sisiliassa. Poikkeuslakien nojalla Mori määräsi Sisilian poliisin ja fasistipuolue Partito Nazionale Fascistan puolisotilaallisten järjestöjen jäsenet tekemään kotietsintöjä mafiosoiksi epäiltyjen rikollisten asuntoihin ja hankkimaan heiltä tietoja mafian toiminnasta. 1. tammikuuta 1926 Sisilian poliisivoimat miehittivät Gangin kaupungin, joka oli ollut aikaisemmin yksi mafian tärkeimmistä toimipaikoista Sisiliassa. Fasistit pidättivät tuhansia mafiosoja ja järjestivät heille oikeudenkäyntejä, joissa syyllisiksi todetut rikolliset tuomittiin kuolemaan tai vankeuteen. 16. heinäkuuta 1929 Mussolini ilmoitti kampanjan päättyneen ja Mori julistettiin kansallissankariksi. Fasistit luulivat kukistaneensa mafian lopullisesti, mutta todellisuudessa suuri joukko mafiosoja pakeni Atlantin valtameren toiselle puolelle Yhdysvaltoihin.

Italian mafiasota

1970-luvulla Sisilian mafian klaanien päälliköt alkoivat taistella keskenään vallasta, mikä lopulta johti 23. toukokuuta 1981 vaikutusvaltaisen mafioso Stefano Bontaden salamurhaan. Kaksi viikkoa Bontaden kuoleman jälkeen hänen liittolaisensa Salvatore Inzerillo joutui mafiapäällikkö Salvatore "Totò" Riinalle työskentelevän palkkamurhaaja Giuseppe Grecon murhaamaksi. Bontaden ja Inzerillon salamurhat käynnistivät vuosien 1981 ja 1983 välisenä aikana Sisiliassa käydyn mafiasodan, jossa tapettiin mahdollisesti jopa satoja mafiosoja. Mafiosojen värväämien palkkamurhaajien uhreista tunnetuimpiin kuuluivat viranomaisten etsintäkuuluttama palkkatappaja Filippo Marchese ja Sisilian mafianeuvoston jäsen Rosario Riccobono. Sisilian mafiaklaanit heikentyivät suuresti, poikkeuksena Riinan rikollisjärjestö, josta oli tullut vuoteen 1983 mennessä Sisilian vaikutusvaltaisin mafiaklaani.

Vuoden 1978 aikoihin Totò Riina julisti Italian valtion vastaisen sodan ja alkoi järjestää italialaisten viranomaisten salamurhia. Riina määräsi tapettaviksi useita italialaisia poliisipäälliköitä, lakimiehiä, tuomareita ja poliitikkoja, kuten karabinieerien kenraali Carlo Alberto Dalla Chiesa, Palermon poliisipäällikkö Boris Guiliano, asianajaja Rocco Chinnici, tuomari Cesare Terranova ja Italian kommunistisen puolueen puheenjohtaja Pio La Torre. Vuonna 1983 italialaiset poliisit kuitenkin pidättivät mafioso Tommaso Buscettan, joka alkoi ensimmäisenä Italian mafian jäsenenä luopioksi eli pentitoksi. Hänen tietojensa avulla italialaiset viranomaiset aloittivat vuosien 1986 ja 1987 välisenä aikana käydyn pitkän oikeudenkäynnin, jossa syytettyinä olleesta 474 mafiososta peräti 360 tuomittiin vankeuteen vakavista rikoksista. Jo muutaman vuoden päästä suurin osa syytetyistä oli kuitenkin jouduttu päästämään vapaaksi.

Nykyaika

Vuonna 1992 Salvatore Riinan alaisuudessa työskennelleet salamurhaajat tappoivat kaukolaukaistuilla dynamiittipanoksilla tuomari Giovanni Falconen ja myöhemmin hänen työtoverinsa Paolo Borsellinon, jotka olivat kuuluneet 1980-luvun loppupuolen suuren mafiaoikeudenkäynnin pääjärjestelijöihin. Falconen ja Borselinon murhat herättivät suurta järkytystä italialaisten keskuudessa, ja Italian hallitus käynnisti uuden kampanjan mafian nujertamiseksi. 15. tammikuuta 1992 Italian poliisi sai nimettömän vihjeen, jonka ansiosta Riina pidätettiin Palermossa. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen syytettynä yli sadasta murhasta ja hänet siirrettiin huippuvartioituun vankilaan, jotta hän ei voisi johtaa mafiaa kalterien takana. Uudeksi mafian päälliköksi valittiin aikoinaan mafioso Luciano Liggiolle palkkamurhaajana työskennellyt Bernardo Provenzano, joka pidätettiin 11. huhtikuuta 2006. Huolimatta Provenzanon pidätyksestä, Italian mafia on edelleen vahva organisaatio. Provenzanon seuraajan uskotaan olleen vuodesta 1993 etsintäkuulutettuna ollut Matteo Messina Denaro, joka pidätettiin tammikuussa 2023.[9]

16. joulukuuta 2008 Italian poliisi pidätti suuroperaatiossa sata ihmistä Sisiliassa ja Toscanassa epäiltynä Cosa nostran uudelleenjärjestämisestä.[10]

Joulukuussa 2009 Italian pääministeri Silvio Berlusconi lupasi kukistaa mafian vuoteen 2013 mennessä.[11] Tätä ennen vuonna 2009 Italiassa olikin tehty suuria mafiapidätyksiä vuodesta 2008.[12]

Italiassa mafian toimintaan sisältyy huumekauppa, uhkapelit, ihmiskauppa ja rakennusteollisuuden rahanpesu ja laittomat investoinnit. Mafialla on yhteyksiä Italian poliittisiin puolueisiin.[13] Tuottoisin liiketoiminta on huumebisnes. Suuria ovat myös koronkiskonta, suojelurahat, asekauppa, seksityö ja rakennusala.[14]

Yhdysvaltain mafia
Pääartikkeli: Yhdysvaltain mafia

Yhdysvaltain mafia on erillinen järjestö Italian mafiaan nähden, vaikka ne ovatkin olleet paljon yhteyksissä toisiinsa. Yhdysvaltain mafia alkoi 1880-luvulla rikollisjärjestönä nimeltä Musta käsi, jonka jäsenet olivat Yhdysvaltoihin muuttaneita italialaisia siirtolaisia. Yhdysvaltain mafia on laajimmillaan New Yorkissa, Chicagossa, Bostonissa, Detroitissa, Buffalossa ja New Jerseyssä.

Lähteet
  • Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: Mafian historia. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13072-2.
  • Dickie, John: Cosa Nostra: Sisilian mafian historia. (Cosa Nostra: A history of the Sicilian mafia, 2004.) Suomentanut Ruth Jakobson. Helsingissä: Ajatus, 2008. ISBN 978-951-20-7584-3.

Viitteet
  1. Dickie, John: Cosa Nostra. Sisilian Mafian historia, s. 20. Suomentanut Jakobson, Ruth. Ajatus Kirjat, 2008.
  2. Dickie 2008, s. 79–81.
  3. Dickie 2008, s. 84–85.
  4. Do you know the history behind the infamous word 'mafia'? economictimes.indiatimes.com. Viitattu 15.12.2020.
  5. Anthony Gigantino: Il Duce And the Mafia: Mussolini's hatred for the Mafia and the American Alliance with the Organized Crime (PDF) The Histories. La Salle University. Viitattu 19.10.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. Dickie 2008, s. 48–49.
  7. Dickie 2008, s. 50–51.
  8. Dickie 2008, s. 55.
  9. Italia pidätti 30 vuotta etsimänsä Cosa Nostra -mafian pomon Yle uutiset. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023.
  10. Italian poliisi kuritti Sisilian mafiaa jättioperaatiolla (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 18. joulukuuta 2008
  11. Berlusconi lupaa nitistää mafian
  12. Berlusconi lupasi tuhota mafian
  13. Part one: Corruption in construction, Earthquake destruction: corruption on the fault line, The Italian mafia’s legacy of high-rise death traps, 23-28, TI 2005
  14. Italian mafia hyötyy talouskriisistä HS 25.11.2008, nettiversio stt:n uutisesta

    Kirjallisuutta
    • Falcone, Giovanni: Cosa Nostra: Tuomari ja kunnian miehet. Toimittanut Marcelle Padovani. Suomentanut työryhmä. Helsinki: Artemisia, 1995. ISBN 951-97294-0-2.
    • Forgione, Francesco: Mafia export: Miten Cosa Nostra, Camorra ja ’Ndrangheta ovat valloittaneet maailman. (Mafia export: Come 'ndrangheta, cosa nostra e camorra hanno colonizzato il mondo, 2009.) Suomentanut Taru Nyström. Helsinki: Atena, 2011. ISBN 978-951-796-753-2.
    • Glenny, Misha: McMafia: Matka kansainväliseen alamaailmaan. (McMafia: Crime without frontiers, 2008.) Suomentanut Jouko Vanhanen. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-3198-2.
    • Lunde, Paul: Järjestäytynyt rikollisuus. (Organized crime: An inside guide to the world's most successful industry, 2004.) Suomennos: Taina Nieminen. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6637-8.
    • Saviano, Roberto: Gomorra: Mafian valtakunta. (Gomorra: Viaggo nell’impero economico e nel sogno di dominio della camorra, 2006.) Suomentanut Hannimari Heino. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33186-6.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.