Corpus Hippocraticum

Corpus Hippocraticum on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma, joka sisältää noin 70 antiikin kreikkalaista lääketieteellistä teosta. Suurimman osan kirjoittajasta ei ole tietoa.[1]

Corpus Hippocraticum
Ristin muotoon kirjoitettu Hippokrateen vala bysanttilaisessa käsikirjoituksessa 1100-luvulta.
Ristin muotoon kirjoitettu Hippokrateen vala bysanttilaisessa käsikirjoituksessa 1100-luvulta.
Kirjailija Hippokrates sekä useat muut
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre kokoelma lääketieteellisiä tutkielmia
Julkaistu 400–300-luvut eaa.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia

Kokoelmaan luetut teokset ovat sekä sisällöltään, iältään että tyyliltään vaihtelevia, ja siksi ne eivät voi olla peräisin yhdeltä henkilöltä. Yhdenkään ei tiedetä varmuudella olevan peräisin Hippokrateelta itseltään, vaikkakin jotkut tutkijat ovat tästä erimielisiä.[1]

Teokset ovat todennäköisesti Hippokrateen koulukunnan oppilaiden kirjoittamia,[2] mahdollisesti satoja vuosia Hippokrateen kuoleman jälkeen. Antiikin aikana teokset laitettiin kuitenkin Hippokrateen nimiin, ja niiden sisältämät opetukset seuraavat hänen periaatteitaan. Kokoelma saattaa olla Kosin saarella toimineen lääketieteellisen koulukunnan kirjaston jäännökset, tai se on saatettu toimittaa 200-luvulla eaa. Aleksandriassa. Osa teksteistä on kuitenkin peräisin myös Knidoksessa toimineelta koulukunnalta.[3][4]

Sisältö

Kokoelma sisältää oppikirjoja, luentoja, tutkielmia, muistiinpanoja ja filosofisia esseitä erilaisista lääketieteellisistä aiheista, ilman mitään erityistä järjestystä.[1][5] Teokset on kirjoitettu erilaisille yleisöille, sekä ammattilaisille että maallikoille, ja ne on joskus kirjoitettu päinvastaisista näkökulmista; kokoelmaan kuuluvien teosten esittämien näkemysten välillä on joskus merkittäviä ristiriitoja.[1]

Eräs merkittävä osa teoksista sisältää tapauskertomuksia, yhteensä 42 kappaletta. Näistä suurin osa, 25, johti potilaan kuolemaan.[6] Suurin osa teosten kuvaamista taudeista on luonteeltaan endemisiä: vilustumisia, ravitsemukseen liittyviä, keuhkokuumeita jne.[7]

Kieli ja tyyli

Koko tekstikorpus on kirjoitettu joonialaisella murteella, vaikka Kos sijaitsi alueella, jossa puhutaan doorilaista murretta. Tätä voi verrata siihen, että renessanssiajan tieteilijät käyttivät teoksissaan latinaa oman kansankielensä sijaan.[8]

Kokoelman kirjoitustyyliä on arvostettu kauan, ja sitä on kuvattu selkeäksi, tarkaksi ja yksinkertaiseksi.[9] Sitä on pidetty myös objektiivisena ja ytimekkäänä, vaikkakin myös koruttomana ja totisena.[10] Kaikkia kokoelman teoksia ei ole kirjoitettu tällaisella ”lakonisella” tyylillä, mutta suurin osa on; tällaisen tyylin käyttäminen oli hippokraattinen käytäntö.[11]

Tekstilaitokset
Kuvitettu alkukirjain Hippokrateen Aforismien käsikirjoituksesta 1300-luvulta. Torveen puhaltava demoni saattaa olla sairauden vertauskuva.

Koko tekstikorpus painettiin ensimmäisen kerran latinankielisenä vuonna 1525. Sen toimitti Marcus Fabius Calvus Roomassa. Ensimmäinen kokonainen kreikankielinen laitos ilmestyi seuraavana vuonna Venetsiassa.[5]

Merkittävimpiin laitoksiin kuuluu Émile Littrén toimittama versio. Hän käytti 22 vuotta (1839–1861) korpuksen tutkimiseen. Hänen laitoksensa on oppinut, mutta joskus epätäsmällinen.[12] Toinen huomattava laitos on Franz Z. Ermerinsin Utrechtissa vuosien 1859 ja 1864 välillä toimittama.[12] Vuodesta 1967 on ilmestynyt tärkeä nykyaikainen laitos Collection Budé -kokoelmassa Jacques Jouannan johdolla. Se sisältää kreikankielisen tekstin, ranskankielisen käännöksen sekä kommentaarin. Merkittäviin kaksikielisiin laitoksiin kuuluu myös Corpus medicorum graecorum -kokoelmassa julkaistu saksan- ja ranskankieliset käännökset sisältävä laitos. Sitä julkaisee Berliinissä Akademie Verlag.

Hippokrateen vala
Pääartikkeli: Hippokrateen vala

Tunnetuin teos hippokraattisten tekstien joukossa on Hippokrateen vala, joka on merkittävä virstanpylväs lääketieteen etiikassa. Vala on sekä filosofinen että käytännöllinen; se ei käsittele pelkästään abstrakteja periaatteita, vaan myös sellaisia käytännöllisiä asioita kuten munuaiskivien poistamista tai opettajan auttamista taloudellisesti. Vala on monimutkainen eikä se todennäköisesti ole yhden henkilön kirjoittama. Valaa käytetään edelleen, mutta ei useinkaan ikänsä vuoksi alkuperäisessä muodossaan.[13][14]

Luettelo teoksista
Corpus Hippocraticumin laitos Magni Hippocratis medicorum omnium facile principis, opera omnia quae extant, 1657.

Teoksia on jaoteltu useilla eri tavoilla. Littré on jaotellut ne seuraavasti:[15][16][17]

Luokka I – teokset, joita on pidetty aitoina Hippokrateen teoksina

  • Muinaisesta lääketieteestä (kreik. Περὶ ἀρχαίης ἰητρικῆς, Peri arkhaiēs iētrikēs; lat. De prisca medicina)
  • Ennalta tietämisestä (Προγνωστικόν, Prognōstikon; Prognosticon)
  • Aforismit (Ἀφορισμοί, Aforismoi; Aphorismi)
  • Epidemiat (Ἐπιδημίαι, Epidēmiai; Epidemiorum), kirjat I ja III
  • Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (Περὶ διαίτης ὀξέων, Peri diaitēs okseōn; De diaeta acutorum)
  • Ilmoista, vesistä ja paikoista (Περὶ ἀέρων ὑδάτων τόπων, Peri aerōn hydatōn topōn; De aëribus, aquis, et locis)
  • Nivelistä (Περὶ ἀρθρῶν, Peri arthrōn; De articulus)
  • Murtumista (Περὶ ἀγμῶν, Peri agmōn; De fracturis)
  • Paikoilleen asettamisen välineistä (Μοχλικόν, Mokhlikon; Mochlicus)
  • Lääkärin toimesta eli Kirurgia (Κατ' ἰητρεῖον, Kat' iētreion; De officina medici) (mainitaan myös viidennessä luokassa)
  • Pään vammoista (Περὶ τῶν ἐν κεφαλῇ τραυμάτων, Peri tōn en kefalē traumatōn; De capitis vulneribus)
  • Vala (Ὅρκος, Horkos; Jusjurandum)
  • Laki (Νόμος, Nomos; Lex)

Luokka II – Polyboksen teokset

Luokka III – Hippokratesta varhaisemmat teokset

  • Koslaiset ennusteet (Κωακαὶ προγνώσεις, Kōakai prognōseis eli Αἱ Κῳακαί, Hai Kōakai; Coacae praenotiones tai Coa praesagia)
  • Ennusteen tekeminen (Προῤῥητικὸν, Prorrhētikon; Prorrhetica), kirja I

Luokka IV – Hippokrateen koulukunnan kirjoitukset, Hippokrateen aikalaiset tai oppilaat

  • Haavaumista (Περὶ ἑλκῶν, Peri helkōn; De ulceribus)
  • Avanteista (Περὶ συρίγγων, Peri syringōn; De fistulis)
  • Peräpukamista (Περὶ αἱμοῤῥοἴδων, Peri haimorrhoidōn; De haemorrhoidibus)
  • Ilmoista (Περὶ φυσῶν, Peri fysōn; De flatibus)
  • Pyhästä taudista (Περὶ ἱερῆς νούσου, Peri hierēs nūsū; De morbo sacro)
  • Kohdista ihmisessä (Περὶ τόπων τῶν κατ' ἄνθρωπον, Peri topōn tōn kat' anthrōpon; De locis in homine)
  • Taidosta (Περὶ τέχνης, Peri tekhnēs; De arte)
  • Elämäntavoista (Περὶ διαίτης, Peri diaitēs; De diaeta tai De victus ratione)
  • Unista (Περὶ ἐνυπνίων, Peri enypniōn; De insomniis) (Elämäntapojen neljäs kirja)
  • Mielenliikutuksista (Περὶ παθῶν, Peri pathōn; De affectionibus)
  • Sisäisistä mielenliikutuksista (Περὶ τῶν ἔντος παθῶν, Peri tōn entos pathōn; De internis affectionibus)
  • Taudeista (Περὶ νούσων, Peri nūsōn; De morbis), kirjat I, II, III
  • Seitsemännen kuun sikiöstä (Περὶ ἑπταμήνου, Peri heptamēnū; De septimestri partu)
  • Kahdeksannen kuun sikiöstä (Περὶ ὀκταμήνου, Peri oktamēnū; De octimestri partu)

Luokka V – teokset, jotka ovat vain poimintoja ja muistiinpanoja

  • Epidemiat (Ἐπιδημίαι, Epidēmiai; Epidemiorum), kirjat II, IV, V, VI ja VII
  • Ruumiinnesteistä eli Humoraaleista (Περὶ χυμῶν, Peri khymōn; De humoribus)
  • Nesteiden käytöstä (Περὶ χρήσιος ὑγρῶν, Peri khrēsios hygrōn; De liquidorum usu)
  • Lääkärin toimesta eli Kirurgia (Κατ' ἰητρεῖον, Kat' iētreion; De officina medici) (mainitaan myös luokassa I)

Luokka VI – tuntemattoman ennen Aristotelesta eläneen tekijän tutkielmat, jotka muodostavat omanlaisensa kirjoitusten joukon

  • Siemenestä (Περὶ γονῆς, Peri gonēs; De genitura)
  • Pikkulasten luonnosta (Περὶ φύσιος παιδίου, Peri fysios paidiū; De natura pueri)
  • Taudeista (Περὶ νούσων, Peri nūsōn; De morbis), kirja IV
  • Naisten taudeista (Περὶ γυναικείων, Peri gynaikeiōn; De mulierum morbis)
  • Nuorten naisten taudeista (Περὶ παρθενίων, Peri partheniōn; De virginum morbis)
  • Hedelmättömistä naisista (Περὶ ἀφόρων, Peri aforōn; De sterilibus)

Luokka VII – Leofaneen teokset

  • Superfetaatiosta (Περὶ ἐπικυήσιος, Peri epikyēsios; De superfetatione)

Luokka VIII – Hippokratesta myöhäisemmät teokset, kirjoitettu suunnilleen Aristoteleen ja Praksagoraan aikana

  • Sydämestä (Περὶ καρδίης, Peri kardiēs; De corde)
  • Ravinnosta (Περὶ τροφῆς, Peri trofēs; De alimento)
  • Lihoista (Περὶ σάρκων, Peri sarkōn; De carnibus)
  • Viikoista (Περὶ ἑβδομάδων, Peri hebdomadōn, De septimanis)
  • Prorrhetikon (Προῤῥητικὸν; Prorrhetica), kirja II
  • Rauhasista (Περὶ ἀδένων, Peri adenōn; De glandulis)
  • Poimintoja teoksesta Luiden luonnosta (Περὶ ὀστέων φύσιος, Peri osteōn fysios; De natura ossium)

Luokka IX – joukko tutkielmia, katkelmia ja kokoomateoksia, joita kukaan antiikin aikainen kriitikko ei lainaa

  • Lääkäristä (Περὶ ἰητροῦ, Peri iētrū; De medico)
  • Kunniallisesta käytöksestä (Περὶ εὐσχημοσύνης, Peri euskhēmosynēs; De decenti habitu)
  • Säännöt (Παραγγελίαι, Parangeliai; Praeceptiones)
  • Anatomiasta (Περὶ ἀνατομῆς, Peri anatomēs; De anatomia)
  • Näköaistista (Περὶ ὄψιος, Peri opsios; De Visu)
  • Hampaistosta (Περὶ ὀδοντοφυΐῃς, Peri odontofyïēs; De dentitione)
  • Naisten luonnosta (Περὶ γυναικείης φύσιος, Peri gynaikeiēs fysios; De natura muliebri)
  • Sikiön poistamisesta (Περὶ ἐγκατατομῆς ἐμβρύον, Peri enkatatomēs embryon; De exsectione foetus)
  • Aforismit (Ἀφορισμοί, Aforismoi; Aphorismi), kahdeksas osa
  • Luiden luonnosta (Περὶ ὀστέων φύσιος, Peri osteōn fysios; De natura ossium)
  • Kriiseistä (Περὶ κρισίων, Peri krisiōn; De crisibus)
  • Kriittisistä päivistä (Περὶ κρισίμων, Peri krisimōn; De diebus criticis)
  • Puhdistavista lääkkeistä (Περὶ φαρμάκων, Peri farmakōn; De medicamentis purgativis)

Luokka X – nykyisin kadonneet teokset, jotka ovat kuuluneet kokoelmaan

  • Vaarallisista haavoista
  • Heittoaseista ja haavoista
  • Taudeista

Luokka XI – apokryfiset kirjoitukset, kirjeet ja keskustelut

Lähteet
  • Adams, Francis: The Genuine Works of Hippocrates. William Wood and Company, 1891.
  • Garrison, Fielding H.: History of Medicine. Philadelphia: W. B. Saunders Company, 1966.
  • Jones, W. H. S.: Hippocrates Collected Works I. Cambridge Harvard University Press, 1868. Teoksen verkkoversio.
  • Margotta, Roberto: The Story of Medicine. New York: Golden Press, 1968.
  • Martí-Ibáñez, Félix: A Prelude to Medical History. New York: MD Publications, Inc., 1961.
  • Rutkow, Ira M.: Surgery: An Illustrated History. London and Southampton: Elsevier Science Health Science div, 1993. ISBN 0-801-6-6078-5.
  • Singer, Charles & Underwood, E. Ashworth: Short History of Medicine. New York and Oxford: Oxford University Press, 1962.

Viitteet
  1. Singer & Underwood 1962, s. 27–28.
  2. Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Hippocrates”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
  3. Margotta 1968, s. 64.
  4. Martí-Ibáñez 1961, s. 86–87.
  5. Rutkow 1993, s. 23.
  6. Garrison 1966, s. 95.
  7. Jones 1868, s. 51.
  8. Jones 1868, s. 23.
  9. Garrison 1966, s. 99.
  10. Jones 1868, s. 10.
  11. Adams 1891, s. 18.
  12. Jones 1868, s. 62–63.
  13. Jones 1868, s. 217.
  14. Garrison 1966, s. 96.
  15. Hippocrates & Adams, Francis: The genuine works of Hippocrates. The Sydenham Society, 1849. Teoksen verkkoversio.
  16. Watson, John: The medical profession in ancient times: an anniversary discourse delivered before the New York Academy of Medicine, Nov. 7, 1855. Baker & Godwin, 1856. Teoksen verkkoversio.
  17. Hippocrates; Jones, W. H. S. (toim.): Hippocrates Collected Works I Perseus. Viitattu 25.11.2009.

    Kirjallisuutta

    Suomennokset

    Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
    • Hippocrates: Volume I. Ancient Medicine. Airs, Waters, Places. Epidemics 1 and 3. The Oath. Precepts. Nutriment. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 147. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1923.
    • Hippocrates: Volume II. Prognostic. Regimen in Acute Diseases. The Sacred Disease. The Art. Breaths. Law. Decorum. Physician (Ch. 1). Dentition. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 148. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1923.
    • Hippocrates: Volume III. On Wounds in the Head. In the Surgery. On Fractures. On Joints. Mochlicon. Translated by E. T. Withington. Loeb Classical Library 149. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1928.
    • Hippocrates, Heracleitus: Volume IV. Nature of Man. Regimen in Health. Humours. Aphorisms. Regimen 1–3. Dreams. Heracleitus: On the Universe. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 150. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1931.
    • Hippocrates: Volume V. Affections. Diseases 1–2. Translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 472. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1988.
    • Hippocrates: Volume VI. Diseases 3. Internal Affections. Regimen in Acute Diseases. Translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 473. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1988.
    • Hippocrates: Volume VII. Epidemics 2, 4-7. Edited and translated by Wesley D. Smith. Loeb Classical Library 477. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1994.
    • Hippocrates: Volume VIII. Places in Man. Glands. Fleshes. Prorrhetic 1–2. Physician. Use of Liquids. Ulcers. Haemorrhoids and Fistulas. Edited and translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 482. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1995.
    • Hippocrates: Volume IX. Coan Prenotions. Anatomical and Minor Clinical Writings. Edited and translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 509. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2010.
    • Hippocrates: Volume X. Generation. Nature of the Child. Diseases 4. Nature of Women and Barrenness. Edited and translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 520. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2012.
    • Hippocrates: Volume XI. Diseases of Women 1–2. Edited and translated by Paul Potter. Loeb Classical Library 538. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.