Copa Libertadores
Copa Libertadores de América, on Etelä-Amerikan jalkapalloliiton Conmebolin järjestämä maanosan korkein kansainvälinen seurajoukkueiden turnaus, joka luonteeltaan vastaa Euroopan Mestarien liigaa. Eniten mestaruuksia on argentiinalaisella Independientellä jolla on 7 mestaruutta
| Copa Libertadores de América | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Copa Libertadores 2019 |
|
 Copa Libertadoresin logo |
|
| Laji | Jalkapallo |
| Maa(t) | Etelä-Amerikka (CONMEBOL) |
| Perustettu | 1960 |
| Joukkueita | 47 |
| Hallitseva mestari |
 Flamengo |
| Eniten mestaruuksia |
 Independiente (7) |
| Sivusto | Viralliset sivut |
Ensimmäisen kerran kilpailu järjestettiin vuonna 1960, jolloin siihen saivat osallistua vain Argentiinan, Bolivian, Brasilian, Chilen, Ecuadorin, Paraguayn, Perun ja Uruguayn mestarijoukkueet. Vuodesta 1970 lähtien kilpailuun ovat saaneet osallistua myös kansallisten sarjojen kakkosjoukkueet sekä myös venezuelalaiset joukkueet.
Sittemmin ajan mittaan osallistujamäärää on nostettu ja vuonna 2005 osallistui kilpailuun 38 joukkuetta. Hallitsevan mestarin lisäksi osallistui Argentiinasta ja Brasiliasta viisi joukkuetta ja Boliviasta, Chilestä, Kolumbiasta, Ecuadorista, Meksikosta, Paraguaysta, Perusta, Uruguaysta sekä Venezuelasta kolme.
Cupissa ei käytetä jatkoaikaa ja vierasmaalisääntökin tuli mukaan vasta vuonna 2005.
Copa Libertadoresin voittaja edustaa Etelä-Amerikkaa seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Aiemmin kilpailun voittaja osallistui Intercontinental Cupiin. Copa Libertadoresin mestari kohtaa myös toisen Etelä-Amerikan seurajoukkueiden kilpailun Copa Sudamericanan mestarin Recopa Sudamericanassa, joka vastaa Euroopan Super Cupia.
Mestarit
Copa Libertadoresin finaali pelattiin vuoteen 1987 asti kaksiosaisena siten että voittaja ratkaistiin pisteillä (2 voitosta, 1 tasapelistä ja 0 tappiosta). Mikäli pisteet olivat tasan, pelattiin kolmas ja ratkaiseva ottelu puolueettomalla kentällä. Jos kolmas ottelu päättyi tasan, voittaja ratkaistiin maalierolla tai rangaistuspotkukilpailulla eronkin ollessa tasan. Vuosina 1988–2004 kahden ottelun yhteismaalit ratkaisivat voittajan ja tasatilanteessa mentiin suoraan rangaistuspotkukisaan. Vuonna 2005 otettiin käyttöön myös vierasmaalisääntö eli vieraskentällä tehtyjen maalien määrä ratkaisee yhteismaalien ollessa tasan.
| Selite | |
|---|---|
| Pisteet tasan, voittaja ratkaistiin playoff-ottelulla | |
| Pisteet tasan, voittaja ratkaistiin maalierolla | |
| Pisteet tasan, voittaja ratkaistiin rangaistuspotkuilla | |
| Vuosi | Mestari | Tulos | 2. sija | 1. osa | 2. osa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1960 |  Peñarol |
2–1 |  Club Olimpia |
1–0 | 1–1 |
| 1961 | Peñarol |
2–1 | Palmeiras |
1–0 | 1–1 |
| 1962 | Santos |
3–0 | Peñarol |
2–1 | 2–3 |
| 1963 | Santos |
5–3 | Boca Juniors |
3–2 | 1–2 |
| 1964 | Independiente |
1–0 | Nacional |
0–0 | 1–0 |
| 1965 | Independiente |
4–1 | Peñarol |
1–0 | 1–3 |
| 1966 | Peñarol |
4–2 | River Plate |
2–0 | 2–3 |
| 1967 | Racing Club |
2–1 | Nacional |
0–0 | 0–0 |
| 1968 | Estudiantes |
2–0 | Palmeiras |
2–1 | 1–3 |
| 1969 | Estudiantes |
3–0 | Nacional |
1–0 | 2–0 |
| 1970 | Estudiantes |
1–0 | Peñarol |
1–0 | 0–0 |
| 1971 | Nacional |
2–0 | Estudiantes |
0–1 | 1–0 |
| 1972 | Independiente |
2–1 |  Universitario |
0–0 | 2–1 |
| 1973 | Independiente |
2–1 |  Colo-Colo |
1–1 | 0–0 |
| 1974 | Independiente |
2–1 | São Paulo |
1–2 | 2–0 |
| 1975 | Independiente |
1–0 | Unión Española |
0–1 | 3–1 |
| 1976 | Cruzeiro |
3–2 | River Plate |
4–1 | 1–2 |
| 1977 | Boca Juniors |
0–0 (5–4 rp) | Cruzeiro |
1–0 | 0–1 |
| 1978 | Boca Juniors |
4–0 |  Deportivo Cali |
0–0 | 4–0 |
| 1979 | Club Olimpia |
2–0 | Boca Juniors |
2–0 | 0–0 |
| 1980 | Nacional |
1–0 | Internacional |
0–0 | 1–0 |
| 1981 | Flamengo |
2–0 | Cobreloa |
2–1 | 0–1 |
| 1982 | Peñarol |
1–0 | Cobreloa |
0–0 | 1–0 |
| 1983 | Grêmio |
3–2 | Peñarol |
1–1 | 2–1 |
| 1984 | Independiente |
1–0 | Grêmio |
1–0 | 0–0 |
| 1985 | Argentinos Juniors |
1–1 (5–4 rp) | América de Cali |
1–0 | 0–1 |
| 1986 | River Plate |
3–1 | América de Cali |
2–1 | 1–0 |
| 1987 | Peñarol |
1–0 ja | América de Cali |
0–2 | 2–1 |
| 1988 | Nacional |
3–1 | Newell's Old Boys |
0–1 | 3–0 |
| 1989 | Club Atletico Nacional |
2–2 (5–4 rp) | Club Olimpia |
0–2 | 2–0 |
| 1990 | Club Olimpia |
3–1 |  Barcelona |
2–0 | 1–1 |
| 1991 | Colo-Colo |
3–0 | Club Olimpia |
0–0 | 3–0 |
| 1992 | São Paulo |
1–1 (3–2 rp) | Newell's Old Boys |
0–1 | 1–0 |
| 1993 | São Paulo |
5–3 | Universidad Católica |
5–1 | 0–2 |
| 1994 | Vélez Sársfield |
1–1 (5–3 rp) | São Paulo |
1–0 | 0–1 |
| 1995 | Grêmio |
4–2 | Club Atletico Nacional |
3–1 | 1–1 |
| 1996 | River Plate |
2–1 | América de Cali |
0–1 | 2–0 |
| 1997 | Cruzeiro |
1–0 | Sporting Cristal |
0–0 | 1–0 |
| 1998 | Vasco da Gama |
4–1 | Barcelona |
2–0 | 2–1 |
| 1999 | Palmeiras |
2–2 (4–3 rp) | Deportivo Cali |
0–1 | 2–1 |
| 2000 | Boca Juniors |
2–2 (4–2 rp) | Palmeiras |
2–2 | 0–0 |
| 2001 | Boca Juniors |
1–1 (3–1 rp) |  Cruz Azul |
1–0 | 0–1 |
| 2002 | Club Olimpia |
2–2 (4–2 rp) | São Caetano |
0–1 | 2–1 |
| 2003 | Boca Juniors |
5–1 | Santos |
2–0 | 3–1 |
| 2004 | Once Caldas |
1–1 (2–0 rp) | Boca Juniors |
0–0 | 1–1 |
| 2005 | São Paulo |
5–1 | Atlético Paranaense |
1–1 | 4–0 |
| 2006 | Internacional |
4–3 | São Paulo |
2–1 | 2–2 |
| 2007 | Boca Juniors |
5–0 | Grêmio |
3–0 | 2–0 |
| 2008 | LDU Quito |
5–5 (3–1 rp) | Fluminense |
4–2 | 1–3 |
| 2009 | Estudiantes |
2–1 | Cruzeiro |
0–0 | 2–1 |
| 2010[1] | Internacional |
5–3 | Chivas de Guadalajara |
2–1 | 3–2 |
| 2011 | Santos |
2–1 | Peñarol |
0–0 | 2–1 |
| 2012 | Corinthians |
3–1 | Boca Juniors |
1–1 | 2–0 |
| 2013 | Clube Atlético Mineiro |
2–2 (4–3 rp) | Club Olimpia |
0–2 | 2–0 |
| 2014 | San Lorenzo |
1–1 | Nacional |
1–0 | 2–1 |
| 2015 | River Plate |
3–1 | Tigres UANL |
0–0 | 3–0 |
| 2016 | Club Atletico Nacional |
2–1 | Independiente del Valle |
1–1 | 1–0 |
| 2017 | Grêmio |
3–1 | Club Atlético Lanús |
1–0 | 2–1 |
| 2018 | River Plate |
3–1 | Boca Juniors |
2–2 | 3–1 |
Yksiosainen loppuottelu
| Vuosi | Mestari | Tulos | 2. sija |
|---|---|---|---|
| 2019 | Flamengo |
2–1 | River Plate |
| Joukkue | Voitot | 2. sijat |
|---|---|---|
| Independiente |
7 | 0 |
| Boca Juniors |
6 | 4 |
| Peñarol |
5 | 5 |
| River Plate |
4 | 2 |
| Estudiantes |
4 | 1 |
| São Paulo |
3 | 3 |
| Nacional |
3 | 3 |
| Club Olimpia |
3 | 3 |
| Grêmio |
3 | 2 |
| Santos |
3 | 1 |
| Cruzeiro |
2 | 2 |
| Internacional |
2 | 1 |
| Flamengo |
2 | 0 |
| Palmeiras |
1 | 3 |
| Atlético Nacional |
1 | 1 |
| Colo-Colo |
1 | 1 |
| Racing Club |
1 | 0 |
| Atlético Mineiro |
1 | 1 |
| Argentinos Juniors |
1 | 0 |
| Velez Sarsfield |
1 | 0 |
| Vasco da Gama |
1 | 0 |
| Once Caldas |
1 | 0 |
| LDU Quito |
1 | 0 |
| Corinthians |
1 | 0 |
| San Lorenzo |
1 | 0 |
| América de Cali |
0 | 4 |
| Deportivo Cali |
0 | 2 |
| Cobreloa |
0 | 2 |
| Newell's Old Boys |
0 | 2 |
| Barcelona |
0 | 2 |
| Universitario |
0 | 1 |
| Unión Española |
0 | 1 |
| Universidad Católica |
0 | 1 |
| Sporting Cristal |
0 | 1 |
| Cruz Azul |
0 | 1 |
| São Caetano |
0 | 1 |
| Atlético Paranaense |
0 | 1 |
| Fluminense |
0 | 1 |
| Chivas de Guadalajara |
0 | 1 |
| Independiente del Valle |
0 | 1 |
| Lanús |
0 | 1 |
Mestaruudet maittain
| Maa | Voitot | 2. sijat |
|---|---|---|
| Argentiina | 24 | 10 |
| Brasilia | 18 | 15 |
| Uruguay | 8 | 7 |
| Paraguay | 3 | 3 |
| Kolumbia | 2 | 7 |
| Chile | 1 | 5 |
| Ecuador | 1 | 3 |
| Peru | 0 | 2 |
| Meksiko | 0 | 2 |
Lähteet
Tilastot
- Stokkermans, Karel: Copa Libertadores de América 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 19.8.2010. (englanniksi)
Viitteet
- Copa Libertadores: Internacional claim the title 19.8.2010. ESPNsoccernet.com. Arkistoitu 23.8.2010. Viitattu 19.8.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Copa Libertadores 2012 (espanjaksi)
- Copa Libertadores at http://www.copalibertadores.ru/ (Arkistoitu – Internet Archive)