Connemaraponi

Connemaraponitamma varsoineen Connemaran kansallispuistossa.

Connemaraponit ovat säkäkorkeudeltaan 128–148 cm. Myös ponikoon ylittäviä yksilöitä syntyy (ylikorkeat tammat voivat kuitenkin päästä esikantakirjaan). Yleisin väri on kimo, seuraavaksi yleisimmät ovat musta, ruunikko ja ruunivoikko. Myös päistärikköjä, rautiaita, voikkoja ja valkovoikkoja connemaraponeja esiintyy; valkovoikot yksilöt voi rekisteröidä rotuun, ja tammat hyväksytään esikantakirjaan, mutta valkovoikkoja oriita ei käytetä jalostukseen.

Rodun yhteydessä puhutaan joskus hallakkoväristä, mutta kyse on ilmeisesti ruunivoikkojen (mahdollisesti mustanvoikkojenkin) aiemmasta virheellisestä tunnistamisesta hallakoiksi. Ainakaan nykyään connemaroissa ei tiettävästi esiinny hallakkovärejä. Myös englanninkielinen hevosväritermi dun kattoi aiemmin suomenkielisen "hallakon" tapaan niin ruunihallakot kuin ruunivoikotkin.

Connemaraponin katsotaan polveutuvan kelttien Irlantiin 2 500 vuotta sitten tuomista poneista. Samasta ponikannasta katsotaan polveutuvan myös esimerkiksi ylämaan- ja shetlanninponien sekä vuonohevosten. Legendana kerrotaan myös, että connemaranponi polveutuisi Espanjan armadan haaksirikosta 1588 Irlannin rannoille pelastuneista andalusianhevosista, ja onkin mahdollista että tällä tavalla tai kauppiaiden mukana Irlantiin päätyneet espanjalaiset hevoset olisivat risteytyneet ja jonkin verran vaikuttaneet rotuun.

1700-luvulta alkaen, erityisesti 1800-luvun lopulla, connemaroja risteytettiin runsaasti walesincobien, arabien, englannintäysiveristen, hackney-hevosten ja norfolk roadsterien kanssa tavoitteena parempi käyttöhevonen. Summittaiset risteytykset johtivatkin 1920-luvulla alkuperäisen connemaraponin lähes täydelliseen katoamiseen. Vuonna 1923 perustettiin connemaraponien kasvattajien yhdistys Connemara Pony Breeders Society suojelemaan rodun puhtautta, ja 1926 perustettiin rodun kantakirja. 1940-luvulla connemaroihin kuitenkin vielä risteytettiin arabian- ja englannintäysiveristä sekä irlanninvetohevosta sukusiitoksen ehkäisemiseksi.

Connemaraponi on yksi parhaista koko perheen hevosroduista, jolla myös aikuiset voivat sen koon ja vankan rakenteen ansiosta ratsastaa. Se on luonteeltaan älykäs ja helppo käsitellä, yleensä myös hyvin terve ja varmajalkainen.

Connemaraponeja risteytetään paljon täysiverihevosten kanssa, jolloin tuloksena on usein erinomaisia kilpahevosia ja etenkin esteratsuja. Myös puhtaat connemarat, jotka eivät aina jää ponikokoisiksi, menestyvät kilpailuissa erinomaisesti. Puoliksi connemara oli myös ainoa olympialaisissa koskaan kilpaillut poni, 145 cm korkea Stroller, joka kuului 1968 Ison-Britannian joukkueeseen ja voitti esteratsastuksessa henkilökohtaisen hopeamitalin.[2] Connemarat ovat maailman menestyksekkäin ponirotu kilpaurheilussa, etenkin este- ja kouluratsastuksessa. Connemaroja kilpailee myös kenttäratsastuksen poniluokissa maailman huipputasolla. Connemarat ovat kilpailleet menestyksekkäästi myös valjakkoajossa.

Suomessa on yli 600 connemaraa (2007), ja varsoja syntyy vuosittain parikymmentä.[3] Connemaraponeilla on Suomessa myös kantakirja.

• Connemara Pony Breeders Society (englanniksi)
• ICCPS – International Committee of Connemara Pony Societies (englanniksi)
• Suomen Connemarayhdistys Ry
• Connemaranponi Suomen Hippoksen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Connemaraponi Hevosmaailma.netissä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Connemaraponioriiden lista Sukuposti.netissä (Arkistoitu – Internet Archive)