Condor

Lufthansa Cargon väreissä oleva, Condorin operoima Vickers Viking 1B -rahtikone vuonna 1964.

Boeing 747-200 vuonna 1976.

Yhtiö perustettiin 21. joulukuuta 1955 nimellä Deutsche Flugdienst. Sen omistivat laivayhtiöt Norddeutscher Lloyd (27,75 %) ja Hamburg America (27,75 %), Lufthansa (26 %) ja rautatieyhtiö Deutsche Bundesbahn. Yhtiön ensimmäinen toimeksianto tuli maaliskuussa 1956, kun se lennätti sata Geisler Tours -matkayhtiön asiakasta Jerusalemiin ja Egyptiin kolmella Vickers Vikingillä. Vuoden loppuun mennessä Deutsche Flugdienst lensi jo reittilentoja Mallorcalle ja Teneriffalle.[5]

Lufthansa hankki yhtiön kokonaan omistukseensa vuonna 1959, jolloin siitä tuli Lufthansan ensimmäinen sodanjälkeinen tytäryhtiö. Vuonna 1961 Deutsche Flugdienst osti kilpailijansa, vuonna 1957 Condor Luftreederei Hamburgin. Yhtiö otti tämän jälkeen nimekseen Condor Flugdienst. Muodostuneen yhtiön osuus Saksan lomalentomarkkinoista kasvoi vuoteen 1962 mennessä yli 63 prosenttiin. Se kuljetti vuoden aikana 66 000 matkustajaa, joista yli puolet Mallorcalle.[5]

Condor kasvoi 1960-luvun alusta lähtien nopeasti, ja laivasto kasvoi sen mukaisesti. Deutsche Flugdienstin ajoilta peräisin olleiden Vickers Vikingien rinnalle hankittiin aluksi Convair CV-240 -koneita. Emoyhtiö Lufthansalta saadut Convair CV-440 -koneet kuitenkin korvasivat pian molemmat konetyypit. Condorin ensimmäiset potkuriturbiinikoneet olivat vuonna 1964 käyttöön otettu Vickers Viscount ja vuotta myöhemmin seurannut Fokker F.27 Friendship. Vuonna 1965 laivastoon liittyivät myös ensimmäiset suihkukoneet, Boeing 727:t, joita Condor hankki lopulta kymmenen.[9]

Vastatakseen kaukomatkojen kasvaneeseen kysyntään Condor hankki Boeing 707 -koneita, joiden saavuttua vuonna 1966 yhtiö aloitti lennot muun muassa Thaimaahan, Dominikaaniseen tasavaltaan, Sri Lankaan ja Keniaan. Nopean kasvun ja menestyksen huippu koettiin, kun Condor sai vuonna 1971 ensimmäisenä lomalentoyhtiönä käyttöönsä Boeing 747 -koneita. 494-paikkaiset jumbojetit lensivät sekä lyhyitä reittejä Espanjaan että pitkiä lentoja esimerkiksi Bangkokiin. Ne siivittivät yhtiön taloudellisiin huipputuloksiin. Vuonna 1973 sen liikevaihto ylitti 291 miljoonaa Saksan markkaa (90 miljoonaa dollaria), enemmän kuin millään muulla lomalentoyhtiöllä koko maailmassa. Condorin laivasto koostui pelkästään Boeingin lentokoneista. Sen käytössä oli kymmenen 727:n lisäksi kaksi 707- ja kaksi 747-konetta.[9]

Douglas DC-10-30 1980-luvun alkupuolella.

Vaikka Condor aloitti 1970-luvun nopealla kasvulla, maailman tapahtumat alkoivat vaikuttaa myös sen toimintaan.[9] Vuoden 1973 öljykriisiä seurannut polttoaineen hinnan nousu pakotti Condorin luopumaan nelimoottorisista Boeing 747 -koneistaan ja hankkimaan tilalle polttoainetehokkuudeltaan parempia, kolmimoottorisia Douglas DC-10 -koneita. Lisäksi se vuokrasi lyhyiksi ajoiksi käyttöönsä Airbus A300- ja A310-koneita. Matkustajamäärien lisäämiseksi yhtiö loi ”Condor Individuell” -ohjelman, jossa se siirtyi paikkojen myymisestä matkatoimistoille kohti lippujen myyntiä suoraan asiakkaille.[10] Vuonna 1981 se sai käyttöönsä uusia Boeing 737-200Adv -koneita.[11]

Lisätäkseen liikennettä Saksan ja Turkin välillä Condor perusti yhdessä Turkish Airlinesin kanssa SunExpress-yhtiön vuonna 1989. 1990-luku alkoi laivastouudistuksella, jonka aikana Condor poisti käytöstä vanhenevat Boeing 727:t ja 737-200:t.[10] Tilalle toimitettiin uusia Boeing 757-200 -koneita vuodesta 1990 alkaen[12] ja Boeing 767-300ER -koneita vuodesta 1991 eteenpäin.[13] Uusia koneita operoi aluksi Condorin tytäryhtiö Südflug. Lufthansa oli ostanut sen vuonna 1968 ja sulauttanut Condoriin seuraavana vuonna, mutta se herätettiin uudelleen henkiin osana kululeikkauksia. Uudet koneet olivat Condorin väreissä, mutta miehistön työnantaja oli Südflug. Näin henkilöstökulut saatiin pidettyä alhaisina. Järjestely oli voimassa vuoteen 1992, jolloin Südflug liitettiin jälleen Condoriin.[10] Perinteisistä lomalentoyhtiöistä poiketen Condor otti käyttöön uuden matkustusluokan, Condor Comfort Classin, joka oli tavallisen business-luokan kaltainen. Se hankki omistusosuuksia monista matkanjärjestäjistä, niiden joukossa Kreutzer Touristik, Fischer Reisen ja Öger Tours, ja otti myös hallintaansa Lufthansalle kuuluneen 40 prosentin osuuden SunExpressistä.[14]

Airbus A320-200 Thomas Cook -väreissä

Vuonna 1997 toteutuneessa kaupassa Condorin hankki Lufthansan ja vähittäiskauppayhtiö KarstadtQuellen perustama C&N Touristic -holdingyhtiö. 1990-luvun viimeisinä vuosina Condor perusti Condor Berlin -tytäryhtiön, jonka kotikenttä oli Schönefeldin lentoasema, ja sai laivastoonsa kaksi uutta konetyyppiä, Airbus A320-200:n ja Boeing 757-300:n.[14]

C&N Touristic hankki vuonna 2002 brittiläisen Thomas Cook -matkatoimiston ja päätti integroida omistamansa matkayhtiöt Thomas Cook -brändin alle. Niinpä myös Condorin nimeksi tuli Thomas Cook powered by Condor,[14] ja kaikki sen koneet maalattiin Thomas Cookin väreihin. Thomas Cookin alaisuudessa Condor alkoi tarjota lennoillaan premium economy -luokkaa ja perusti koneidensa huollosta vastaavan Condor Technik -tytäryhtiön. Condor siirtyi Lufthansan tytäryhtiöstä Thomas Cook Groupin jäseneksi lopullisesti vuonna 2009, jolloin Lufthansa luopui 24,9 prosentin omistusosuudestaan yhtiössä.[15] Thomas Cook Group valitsi vuonna 2011 lentoyhtiöidensä laivastojen pohjaksi kaksi konetyyppiä, Airbus A320:n ja Boeing 767:n. Niinpä myös Condor alkoi korvata Boeing 757 -koneitaan uusilla A320- ja 767-koneilla.[16]

Syyskuun 30. päivä vuonna 2012 päättyneen kalenterivuoden aikana Thomas Cook Group teki 485,3 miljoonan punnan tappion. Tilanteen korjatakseen se aloitti toimintansa uudelleenorganisoinnin. Helmikuussa 2013 se imoitti yhdistävänsä omistamansa neljä lentoyhtiötä – Condorin, Thomas Cook Airlinesin, Thomas Cook Airlines Belgiumin ja Thomas Cook Airlines Scandinavian – Thomas Cook Airlines Groupiksi. Condor ja sen sisaryhtiöt yhdistettiin uuden logon, ”Aurinkosydämen”, alle, ja niiden koneet maalattiin uusiin keltaharmaisiin väreihin. Yhdistämisen myötä myös yhtiöiden koneiden matkustamot uudistettiin ja yhdenmukaistettiin,[16] ja niiden aikatauluja säädettiin vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Thomas Cook Groupin talousongelmista huolimatta Condor on tehnyt sen omistuksessa jatkuvasti voittoa.[7] Kalenterivuonna 2014 sen liikevaihto oli noin 1,3 mijardia puntaa, ja se teki 50 miljoonan punnan liikevoiton. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 13 miljoonaa ja liikevoitto kaksi miljoonaa puntaa.[17] Vuonna 2015, jolloin Thomas Cook Group teki ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen voittoa, Condorin liikevaihto laski 1,257 miljardiin, mutta liikevoitto nousi 56 miljoonaan puntaan.[8]

Condor on 60-vuotisen historiansa aikana käyttänyt ainakin seuraavia konetyyppejä:[22]

• 
  Airbus A300B4 (1988).
• 
  Boeing 727-200 (1988).
• 
  Boeing 737-200Adv (1987).
• 
  Boeing 757-200 Thomas Cook powered by Condor -väreissä (2003).
• 
  Vickers Viscount (1965).
• 
  Vuonna 1980 julkaistu länsisaksalainen postimerkki, jonka aiheena on Condorin Fokker F.27 Friendship.

Condorin kohteet kesäkaudella 2016.

Kesäkaudella 2016 Condor lentää seuraaviin kohteisiin:[4]

Condorin kohteet talvikaudella 2016–2017.

Talvella 2016–2017 Condor lentää seuraaviin kohteisiin:[25]