Columbus Blue Jackets

Cleveland Baronsin lopetettua vuonna 1978 joutuivat Ohion jääkiekkokannattajat odottamaan 22 vuotta uutta NHL-seuraa. Columbus haki usean muun kaupungin kanssa NHL:n laajennuspaikkaa vuonna 1996. Kaupungissa järjestettiin epäonnistunut kansanäänestys julkisrahoitteisen areenan rakentamisesta, mikä olisi ollut merkittävä askel kohti hakemuksen hyväksymistä. Lopulta vakuutusyhtiö Nationwide lupasi rahoittaa 175 miljoonaa dollaria maksaneen areenan toukokuussa 1997. Kesäkuussa NHL ilmoitti hyväksyneensä Columbuksen hakemuksen.

Columbuksen uudelle jääkiekkoseuralle järjestettiin vuonna 1997 nimikilpailu, johon tuli yli 14 000 nimiehdotusta. Ehdotuksista valittiin lopulta Blue Jackets ("sinitakkiset"), joka on viittaus Ohion historiaan: Ohiosta liittyi Unionin armeijaan (jonka univormu oli väriltään sininen) enemmän sotilaita kuin mistään muusta Yhdysvaltain osavaltiosta, minkä lisäksi iso osa Unionin armeijan käyttämistä sinisistä univormuista oli valmistettu Columbuksessa.[1]

Columbus Blue Jackets ja Minnesota Wild osallistuivat NHL:n laajennusvaraustilaisuuteen kesäkuussa 2000.

Blue Jackets pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 7. lokakuuta 2000; ottelu päättyi Chicago Blackhawksin 5–3-voittoon. Bruce Gardiner teki Blue Jacketsin historian ensimmäisen NHL-maalin. Joukkue saavutti ensimmäisellä NHL-kaudellaan 71 pistettä, eikä pääsyt pudotuspeleihin. Geoff Sanderson saavutti Blue Jacketsin organisaation ensimmäisenä pelaajana 30 maalia. Ron Tugnutt, jonka kanssa Blue Jackets teki sopimuksen kesällä 2000, torjui joukkueelle 22 voittoa. Tämä oli NHL:n laajennusjoukkueiden maalivahtien ennätys.

Seuraavalla kaudella Florida Panthersista hankittu Ray Whitney teki 61 pistettä, mikä oli uusi seuraennätys. Tästä huolimatta Blue Jackets pelasi vain 57 pisteen kauden, joka on seurahistorian huonoin. 16. maaliskuuta 2002 Nationwide Arenalla tapahtui tragedia, jossa kuoli 13-vuotias Brittanie Cecil. Cecil sai osuman norjalaispelaaja Espen Knutsenin laukomasta kiekosta.

Kesällä 2002 Blue Jackets vaihtoi toisen kierroksen varausvuoronsa (32. varaus) ja Ron Tugnuttin Dallas Starsiin vaihdossa ykköskierroksen varausvuoroon (20. varaus). Varaustilaisuuden aamuna Blue Jackets vaihtoi kolmannen kierroksen varausvuoron ja myöhemmin sovittavan varausvuoron vuoden 2003 varaustilaisuuteen, saaden Florida Panthersilta koko tilaisuuden ensimmäisen varausvuoron. Blue Jackets varasi tällä varausvuorollaan Rick Nashin.

Kauden 2002–2003 alku oli Blue Jacketsin seurahistorian paras (14 pelin saldo 7–5–1–1). Hyvän alun takia kannattajien odotukset kasvoivat korkeammiksi, mutta lopulta joukkue palasi keskinkertaisuuteen ja jäi jälleen pudotuspelien ulkopuolelle. Kauden aikana seuran manageri Doug MacLean korvasi päävalmentaja Dave Kingin. Marc Denis oli joukkueen selvä ykkösmaalivahti pelaten 77 ottelua. Hän pelasi myös suurimman minuuttimäärän yhdessä kaudessa pelatuissa otteluissa ja teki uuden NHL-ennätyksen 4 511 pelatulla minuutillaan.

Kausi 2003–2004 oli surkea Blue Jacketsille, vaikka joukkue oli vahvistunut kovasti kesän aikana. Kesällä joukkueeseen tuli muun muassa Todd Marchant viiden vuoden sopimuksella ja kovaotteinen puolustaja Darryl Sydor. Manageri MacLean astui sivuun valmentajan paikalta tehden tilaa uudelle valmentajalle Gerard Gallantille. Blue Jackets pelasi kuitenkin historiansa toiseksi huonoimman kauden saaden 62 pistettä. Rick Nash jakoi 41 maalillaan liigan parhaan maalintekijän palkinnon yhdessä Atlanta Thrashersin Ilja Kovaltšukin ja Calgary Flamesin Jarome Iginlan kanssa.

Kesällä 2005 Blue Jackets hankki kovaluisen puolustajan, Adam Footen Colorado Avalanchesta kolmen vuoden sopimuksella. Näytti siltä, että Blue Jackets ottaisi vihdoin askeleen ylemmäs ja pääsisi pudotuspeleihin. Toisin kävi, sillä joukkue kärsi avainpelaajien Nashin, Rostislav Kleslan ja Gilbert Brulén loukkaantumisista. Blue Jackets hankki kauden aikana joukkueeseen supertähti Sergei Fjodorovin Mighty Ducks of Anaheimista vaihdossa Tyler Wrightiin ja François Beaucheminiin. Myös Todd Marchant päätyi vapaiden pelaajien listan kautta Anaheimiin. Blue Jackets ei päässyt tälläkään kaudella pudotuspeleihin. Joukkue voitti 18 jatkoajalle menneestä ottelustaan 14, mikä oli kauden ennätys, ja pelasi tuohonastisen historiansa parhaan kautensa saavuttaen 35 voittoa ja 74 pistettä.

Kaudelle 2006–2007 joukkueeseen tehtiin monia muutoksia. Kesällä Blue Jackets vaihtoi ykkösmaalivahtinsa Marc Denisin Tampa Bay Lightningiin vaihdossa Fredrik Norrenaan ja Fredrik Modiniin. Tällä tavoin Blue Jackets halusi antaa peliaikaa nuorelle maalivahdille Pascal Leclairelle. Blue Jackets hankki myös Anson Carterin, koska näytti siltä että Nikolai Žerdev pelaisi kauden Venäjällä. Žerdev pelasi Venäjällä kahdeksan ottelua, jonka jälkeen hän palasi Blue Jacketsiin päästyään sopuun manageri MacLeanin kanssa. 13. marraskuuta 2006 Blue Jackets erotti valmentajansa Gerard Gallantin. Seuraavana päivänä Blue Jackets ilmoitti, että Gary Agnew olisi väliaikainen korvaaja. 22. marraskuuta Ken Hitchcock nimettiin Blue Jacketsin valmentajaksi. Hitchcockin ensimmäisessä pelissä Blue Jackets voitti Ottawa Senatorsin, tehden viisi ylivoimamaalia, ottelu päättyi 6–2. Blue Jackets ei päässyt tälläkään kaudella pudotuspeleihin.

Nationwide Arenalla sijaitseva tykki, joka on ollut areenalla kaudesta 2007–2008 lähtien.

Kausi 2007–2008 oli Blue Jacketsin ensimmäinen kokonainen kausi Hitchcockin alaisuudessa. Kausi oli Blue Jacketsin historian paras; joukkue voitti 34 peliä ja saavutti 80 pistettä. 26. helmikuuta 2008 Blue Jackets vaihtoi kapteeninsa Adam Footen Colorado Avalancheen, mistä vastineeksi Blue Jackets sai valinnaisen varausvuoron. Rick Nashistä tuli joukkueen uusi kapteeni. Kauden jälkeen Nash valittiin NHL 2K9 -videopelin kanteen.

Kesällä 2008 ilmoitettiin, että huhtikuussa 2008 kuolleen omistajan John H. McConnellin poika John P. McConnell perii seuran isältään. Kesän aikana joukkue teki monia pelaajavaihtoja, kuten esimerkiksi Gilbert Brulé vaihdettiin Edmonton Oilersin Raffi Torresiin, sekä hyökkääjät Nikolai Žerdev ja Dan Fritsche siirtyivät New York Rangersiin vaihdossa Fjodor Tjutiniin ja Christian Bäckmaniin. Seura hankki myös vapaina pelaajina olleet Kristian Huseliuksen ja Mike Commodoren.

Kauden 2008–2009 aikana Blue Jackets teki kaksi pelaajavaihtoa. Joukkue hankki Jason Williamsin Atlanta Thrashersista vaihdossa Clay Wilsoniin ja kuudennen kierroksen varausvuoroon. Joukkue hankki myös siirtoajan päättymisen kynnyksellä Ottawa Senatorsin taitavan keskushyökkääjän Antoine Vermetten vaihdossa Pascal Leclaireen. Kaudella 2008–2009 moni nuori pelaaja nousi esiin Blue Jacketsissa, etunenässä maalivahti Steve Mason, joka voitti vuoden tulokkaan palkinnon. Muita esiinnousijoita olivat Derick Brassard, Jakub Voráček ja Nikita Filatov. Blue Jackets pääsi ensimmäisen kerran NHL:n pudotuspeleihin, joissa se putosi ensimmäisellä kierroksella hävittyään Detroit Red Wingsille otteluvoitoin 4–0.

Kaudella 2009–2010 Columbus erotti Hitchcockin, kun joukkue oli vasta läntisen konferenssin toiseksi viimeisenä. Hitchcockin paikan otti väliaikaisesti apulaisvalmentaja Claude Noel.[2]

Blue Jackets koki monia muutoksia ennen kautta 2012–2013 ja sen aikana. Heinäkuussa 2012 joukkueen monivuotinen tähtipelaaja Rick Nash myytiin hänen omasta tahdostaan New York Rangersiin, josta Blue Jackets sai vaihdossa muun muassa hyökkääjät Brandon Dubinsky ja Artjom Anisimov sekä puolustajan Tim Erixon.[3] Helmikuussa 2013 suomalaisesta Jarmo Kekäläisestä tehtiin seuran uusi toimitusjohtaja tehtävää vuodesta 2007 hoitaneen Scott Howsonin irtisanomisen jälkeen. Kekäläisestä tuli ensimmäinen NHL-seuran toimitusjohtajana (engl. general manager) toiminut eurooppalainen.[4] Huhtikuussa 2013 Blue Jackets hankki NHL-kauden siirtotakarajan kynnyksellä hyökkääjä Marián Gáboríkin New York Rangersista ja antoi vaihdossa muun muassa hyökkääjät Derick Brassardin ja Derek Dorsettin sekä puolustajan John Mooren.[5] Niin ikään huhtikuussa 2013 seura myi maalivahti Steve Masonin Philadelphia Flyersiin, kun ennen kauden alkua juuri Philadelphiasta hankittu Sergei Bobrovski oli ohittanut hänet joukkueen ykkösmaalivahtina. Bobrovski valittiin kauden jälkeen NHL:n parhaan maalivahdin palkinnon Vezina Trophyn saajaksi.[6] Blue Jackets voitti työsulun lyhentämän kauden aikana 24 ottelua ja hävisi 17 varsinaisella peliajalla sekä seitsemän jatkoajalla. Joukkue jäi niukasti pudotuspelien ulkopuolelle sijoittuen läntisen konferenssin yhdeksänneksi samoissa pisteissä (55) konferenssin viimeisen pudotuspelipaikan saaneen Minnesota Wildin kanssa.[7]

Ennen kautta 2013–2014 Blue Jackets siirrettiin NHL:n uuden divisioonajaon myötä läntisen konferenssin keskisestä divisioonasta itäisen konferenssin metropolien divisioonaan.[8] Kesällä vapaana pelaajana 37,1 miljoonan dollarin sopimuksella seitsemäksi vuodeksi hankittu, alkukauden missannut Nathan Horton teki heti ensimmäisessä ottelussaan Blue Jacketsin paidassa ottelun voittomaalin. Tämä tapahtui joulukuun toinen päivä 2-0 voitossa Phoenix Coyotesia vastaan. Kauden kenties suurin vaihtouutinen oli vaihtojen takarajalla, kun Blue Jackets vaihtoi kauden aikana paljon loukkaantuneena olleen Gáboríkin Los Angeles Kingsiin vaihdossa Matt Frattiniin sekä kahteen varaukseen. Columbus Blue Jackets keräsi 43 voittoa, 32 häviötä sekä 7 jatkoaika- ja rangaistuslaukauskisahäviötä. Paras pistemies kaudella oli 82 ottelua pelannut Ryan Johansen 63 pisteellä (33+30). Blue Jackets selviytyi toista kertaa historiansa aikana Stanley Cup -pudotuspeleihin, itäisen konferenssin ensimmäisellä villillä kortilla. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Blue Jackets kohtasi Pittsburgh Penguinsin. Blue Jackets hävisi ottelusarjan kuudessa ottelussa voitoin 2-4, pudoten jatkosta.

Kaudella 2016–2017 Blue Jackets rikkoi seuraennätyksen voittamalla peräti 16 ottelua putkeen. Kausi 2016-2017 oli muutenkin onnistunut Blue Jacketsin pelatessa seurahistoriansa parhaan kauden.^lähde? Kausi kuitenkin päättyi pettymykseen Blue Jacketsin tiputtua jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella jälleen Pittsburgh Penguinsille.[9]

• 
  2000–2003
• 
  2003-2007
• 
  2007–

Entinen päävalmentaja John Tortorella.

• Päävalmentaja: Brad Larsen
• Apuvalmentaja: Steve McCarthy
• Apuvalmentaja: Kenny McCudden
• Apuvalmentaja: Pascal Vincent
• Maalivahtivalmentaja: Manny Legacé
• Fysiikkavalmentaja: Kevin Collins
• Videovalmentaja: Dan Singleton
• Kehitysvalmentaja: Jared Boll
• Kehitysvalmentaja (maalivahdit Eurooppa): Niklas Bäckström
• Kehitysvalmentaja: Derek Dorsett
• Kehitysvalmentaja: Mark Letestu
• Kehitysvalmentaja (Euroopassa pelaavat): Jarkko Ruutu
• Kehitysvalmentaja (maalivahdit): Brad Thiessen
• Huoltopäällikkö: Jamie Healy
• Jääkiekkotoiminnanjohtaja: John Davidson
• Toimitusjohtaja: Jarmo Kekäläinen
• Apulaistoimitusjohtaja: Josh Flynn
• Apulaistoimitusjohtaja: Basil McRae
• Henkilöstöjohtaja: Chris Clark
• Pelaajakehitysjohtaja: Rick Nash
• Analytiikanjohtaja: Zac Urback
• Ammattilaisten kykyjenetsinnän johtaja: Josef Boumedienne
• Amatöörien kykyjenetsinnän johtaja: Ville Sirén

[10]

• 99 Wayne Gretzky (numero jäädytetty koko liigassa)

Lähde[11]