Colosseum (yhtye)

Colosseumin perusti syyskuussa 1968 rumpali Jon Hiseman yhdessä tenorisaksofonisti Dick Heckstall-Smithin kanssa. He olivat soittaneet tätä ennen yhdessä vuonna 1966 Graham Bond Organisation -yhtyeessä, kun Jon Hiseman korvasi yhtyeestä poislähteneen Ginger Bakerin. He tapasivat uudelleen vuonna 1968 John Mayall & the Bluesbreakersissa, joka teki "Bare Wires" -albumin. Yhtyeeseen kutsuttiin samassa Bluesbreakers-kokoonpanossa soittanut basisti Tony Reeves ja urkuri Dave Greenslade, joka soitti sillä hetkellä Geno Washington’s Ram Jam Bandissa. Lisäksi kokoonpanoon haluttiin laulava kitaristi, jota haettiin lehti-ilmoituksella. Kitaristiksi valittiin James Litherland yli 240 hakijan joukosta. Paikallinen blueskitaristi Jim Roche aloitti toisena kitaristina. Hän soitti ensimmäisellä albumilla vain kappaleessa "Backwater Blues" ja jätti yhtyeen varsin pian. Litherlandin tilalle kiinnitettiin lokakuussa 1969 Bakerloo-yhtyeessä aiemmin soittanut kitaristi-laulaja Dave "Clem" Clempson. Basisti Tony Reevesin tilalle tuli kesä-heinäkuussa 1970 Louis Cennamo, jonka kuitenkin Mark Clarke korvasi jo elokuun alussa. Laulusolistiksi tuli Dave Greensladen suosituksesta Chris Farlowe syyskuun lopussa 1970.

Colosseumin kaksi ensimmäistä esiintymistä olivat Scene Two -klubissa Scarboroughissa 11. ja 12. lokakuuta 1968. Joulukuun 17. päivänä Colosseum äänitti vaikutusvaltaiseen BBC Radio Onen DJ John Peelin Top Gear radio-ohjelmaan muutamia kappaleita, mikä antoi yhtyeelle arvokasta julkisuutta.

Ensimmäinen albumi, "Those Who Are About To Die Salute You", julkaistiin Philipsin Fontana-levymerkillä maaliskuussa 1969. Levy nousi sijalle 15 Britannian albumilistoilla vuonna 1969. Maaliskuun 19. päivänä, pari päivää ennen albumin julkistusta, yhtye esiintyi Tom Parkinsonin tuottamassa ja Colourtel TV Productionsin kuvaamassa ohjelmassa "Super Show", jossa olivat myös Modern Jazz Quartet, Led Zeppelin, Jack Bruce, Roland Kirk Quartet, Eric Clapton, Steve Stills, Juicy Lucy.

Toinen albumi, "Valentyne Suite", julkaistiin lokakuun viimeisellä viikolla 1969, ja se oli ensimmäinen Vertigo Records -levymerkin julkaisema albumi. Levy on saanut osakseen arvostusta, ja sitä pidetään yhtyeen parhaimpana saavutuksena. Albumi nousi myös sijalle 15 Britannian albumilistoilla vuonna 1969.

Kolmas albumi, "The Grass Is Greener", julkaistiin huhtikuussa 1970 vain USAssa Dunhill-levymerkillä. Siinä oli muutama jo Valentyne Suitella ollut kappale ja uusia kappaleita, joissa kaikissa laulusolistina ja kitaristina oli Clem Clempson. Vain yksi kappale oli julkaistu sellaisenaan jo Valentyne Suitella, "Elegy", jossa lauloi James Litherland.

Colosseum esiintyi Suomessa ensimmäisillä Ruisrock-festivaaleilla Turun Saaronniemessä 22. elokuuta 1970.

Neljäs albumi, "Daughter of Time", julkaistiin marraskuussa 1970 Vertigo-levymerkillä. Albumi oli viisi viikkoa Britannian albumilistoilla ja nousi sijalle 23.

Syyskuussa 1971 Colosseum julkaisi viidennen albuminsa, tupla-albumin "Colosseum Live" Bronze-levymerkillä. Albumi oli kuusi viikkoa Britannian albumilistoilla ja nousi sijalle 17. Albumin äänitykset tehtiin konserteissa maaliskuussa 1971 Manchesterin yliopistolla ja Big Apple Klubilla Brightonissa. Yhtyeen johtaja Jon Hiseman vaikuttui aiemman Manchesterin esiintymisen tunnelmasta niin paljon, että yhtye palasi viisi päivää myöhemmin soittamaan ilmaisen konsertin, joka äänitettiin albumiksi.

Yhtyeen alkuvaiheen viimeinen keikka oli Sheffieldin yliopistolla 23. lokakuuta 1971. Yhtyeen hajoaminen julkaistiin Melody Maker -lehdessä 6. marraskuuta 1971.

Colosseumin hajoamisen jälkeen rumpali Jon Hiseman perusti Tempest-yhtyeen (1972–1974) yhdessä basisti Mark Clarken kanssa, joka ehti välillä soittaa joulu-tammikuussa vuodenvaihteessa 1971-1972 Uriah Heep -yhtyeessä Englannin, Italian ja USAn kiertueilla. Dave Greenslade puolestaan perusti Greenslade-yhtyeen (1972–1976) alkuperäisen Colosseum-basisti Tony Reevesin kanssa. Clem Clempson siirtyi Humble Pie -yhtyeeseen Peter Framptonin tilalle. Dick Heckstall-Smith jatkoi soolourallaan, ja Chris Farlowe liittyi Atomic Rooster -yhtyeeseen. Tempestin jälkeen Jon Hiseman perusti uusien muusikkokavereiden (mm. Gary Moore ja Don Airey) kanssa fuusiojazzia soittaneen Colosseum II -yhtyeen (1975–1978). Tämä yhtye teki Andrew ja Julian Lloyd Webberin kanssa Variations-albumin, joka nousi Britannian albumilistoilla toiseksi vuonna 1978.

Jon Hiseman ja hänen vaimonsa Barbara Thompson soittivat vuodesta 1974 alkaen saksalaista Süddeutscher Rundfunkin TV-ohjelmaa varten jazz-muusikoitten perustamassa United Jazz + Rock Ensemble -orkesterissa vuoteen 2002, sen toiminnan päättymiseen saakka. Jon Hiseman soitti myös Barbara Thompsonin Paraphernalia-yhtyeessä sen perustamisesta alkaen.

Vuonna 1994 Colosseum jatkoi toimintaansa lähes 23 vuoden tauon jälkeen samassa kokoonpanossa, jossa se hajosi vuonna 1971. Reunion-konsertti järjestettiin Saksassa Freiburgin ZMF-festivaaleilla 24. kesäkuuta 1994. Toinen esiintyminen 15.10.1994 Kölnin E-Werkissä kuvattiin ja esitettiin saksalaisessa WDR Rockpalast -ohjelmassa. Esiintyminen julkaistiin ensin myös VHS-kasettina ja myöhemmin DVD-muodossa vuonna 2003. Uudelleensyntymisensä jälkeen Colosseum julkaisi myös lukuisia uusia CD-levyjä.

Vuodesta 1995 alkaen Colosseum teki monia laajoja Euroopan kiertueita. Suomessa Colosseum esiintyi toisen kerran 9.7.1995 Ruisrockissa sen 25-vuotisfestivaaleilla.

Alkuperäinen saksofonisti Dick Heckstall-Smith kuoli 17. joulukuuta 2004, ja hänen tilalleen pysyväksi jäseneksi tuli rumpali Jon Hisemanin saksofonistivaimo Barbara Thompson. Hän oli jo aiemmin ollut yhtyeessä Dick Heckstall-Smithin sijaisena hänen sairasteltuaan. Vuonna 2005 järjestettiin kolme Dick Heckstall-Smithin muistokonserttia, joista ensimmäinen oli Hampurissa 28.5.2005 ja kaksi muuta Englannissa. Syyskuun 24. päivänä 2005 Colosseum soitti blueskonsertissa Moskovassa.

Helmikuussa 2007 yhtye esiintyi Tokiossa, ja kesällä 2007 julkaistiin "Colosseum Live05" -CD vuoden 2005 kiertueella tehdyistä äänityksistä.

Lokakuussa 2010 julkaistiin Jon Hisemanin musiikillisesta elämästä laajasti kertova Martyn Hansonin kirjoittama kirja "Playing The Band – The Musical Life of Jon Hiseman". Kirja kertoo paljon myös Colosseum-yhtyeen vaiheista.

Vuonna 2011 Colosseum teki 22 konsertin "Summer 2011" -kiertueen Saksassa, Italiassa, Itävallassa, Suomessa ja Puolassa. Suomessa Colosseum esiintyi kolmannen kerran Äänekosken Keitelejazzeilla lauantaina 23.7.2011. Tämän jälkeen kiertue jatkui vielä Puolassa Slupskissa 5. Legends of Rock -festivaaleilla lauantaina 13. elokuuta 2011 ja päättyi Saksassa 22. Zappanale-festivaaleilla Bad Doberanissa lauantaina 20. elokuuta 2011. Yhtyeen johtajan, Jon Hisemanin, heti konsertin jälkeen antaman haastattelun mukaan tämä oli yhtyeen toistaiseksi viimeinen keikka, lähinnä saksofonisti Barbara Thompsonin terveydentilan takia.

Helmikuun 13. päivänä 2014 julkaistiin tieto 24 konsertin Euroopan kiertueesta aikavälille 23.10.–23.11.2014. Kiertueella julkaistiin myös Colosseumin uusi studioalbumi "Time on our side" sekä CD- että LP-muodossa. CD:ssä on bonuskappaleena Jack Brucen Morning Story liveversiona. Myöhemmin julkaistiin vielä tieto neljästä lisäkonsertista helmikuussa 2015 Britanniassa, minkä jälkeen ilmoitettiin vielä viidestä lisäkonsertista Keski-Euroopassa helmikuun alussa 2015.

Colosseumin jäähyväiskonsertti oli 28.2.2015 Lontoossa loppuunmyydyssä Shepherd’s Bush Empiressa. Konsertissa esiintyi myös Jon Hisemanin ja Barbara Thompsonin tytär, Ana Gracey, joka lauloi säveltämänsä ja Colosseumin kanssa levyttämänsä kappaleen "Blues to Music" yhdessä Chris Farlowen kanssa. Konsertin aluksi esiintyi vuonna 2014 edesmenneen Cream-basisti Jack Brucen pojan Malcolm Brucen ja Colosseum-kitaristi Clem Clempsonin pojan Joel Clempsonin muodostama yhtye.

Yhtyeen perustaja ja johtaja rumpali Jon Hiseman kuoli 12.6.2018 aivokasvainleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin.

Jon Hisemanin muistokonsertissa Lontoossa Shepherd’s Bush Empiressa 2.2.2019 soitti monien muiden kokoonpanojen ohessa Colosseum kokoonpanossa, jossa mukana olivat Chris Farlowen, Clem Clempsonin ja Mark Clarken lisäksi rummuissa Malcom Mortimore, uruissa Dave Moore ja saksofonissa Tom Ridout. Lavalla kävivät myös eri kappaleissa Gert Lange, James Litherland, Tony Reeves, Ana Gracey ja Pete Brown. Tämän kokoonpanon settilista oli seuraava:

• Morning Story (Jack Bruce cover mukana Peter Brown)

• No Reply (John Mayall & The Bluesbreakers cover mukana Tony Reeves ja  Gert Lange from Hamburg Blues Band)

• Elegy (mukana James Litherland ja Tony Reeves)

• Blues to Music (mukana Ana Gracey)

• Walking in the Park (The Graham Bond Organisation cover mukana James Litherland)

• Theme for an Imaginary Western (Jack Bruce cover)

• Solo Colonia (Jon Hiseman rumpusoolo videolta)

• Lost Angeles

Encore-esityksenä kuultiin

• Stormy Monday (T‐Bone Walker cover with Don Airey and Gert Lange etc.)

Helmikuun 18. päivänä 2020 Ana Gracey ilmoitti Facebook-sivullaan, että Colosseum jatkaa toimintaansa. Kokoonpanoon kuuluvat edellisestä kokoonpanosta Chris Farlowe, Clem Clempson ja Mark Clarke sekä uusina jäseninä Kim Nishikawara (saksofoni), Adrian Askew (koskettimet) ja Malcolm Mortimore (rummut). Suunniteltu kiertue siirtyi koronapandemian takia vuoteen 2021. Kiertue alkoi elokuun 29. päivänä 2021 ja jatkui syyskuussa Britanniassa muutamilla esiintymisillä, koskettimissa oli Nick Steed.

Alkuperäisjäsenet:

• Jon Hiseman – rummut (perustajajäsen, kuoli 12.6.2018)
• Dick Heckstall-Smith – saksofonit (perustajajäsen, kuoli 17.12.2004)
• Tony Reeves – basso (kesäkuuhun 1970)
• Dave Greenslade – urut (28.2.2015 saakka)
• James Litherland – kitara ja laulu (syyskuuhun 1969), mukana kahdella ensimmäisellä albumilla ja kappaleessa Elegy albumilla "The Grass Is Greener"
• Jim Roche – kitara (lyhyen aikaa, soittaa ensimmäisellä albumilla kappaleessa "Backwater Blues")

Myöhemmät jäsenet, jotka eivät ole enää mukana:

• Louis Cennamo – basso (kesä-heinäkuussa 1970)
• Paul Williams – laulu (Chris Farlowen sijaisena yhdellä Englannin kiertueella)
• Barbara Thompson – saksofonit (vuodesta 2004 - 28.2.2015 saakka)

Nykyiset jäsenet:

• Malcom Mortimore – rummut (vuodesta 2020)
• Adrian Askew – koskettimet (vuodesta 2020, ei toteutunut kiertueella)
• Dave Moore - koskettimet (vuodesta 2021, ei toteutunut kiertueella)
• Nick Steed - koskettimet (vuodesta 2021)
• Dave "Clem" Clempson – kitara, laulu (lokakuusta 1969)
• Mark Clarke – basso, laulu (elokuun alusta 1970)
• Chris Farlowe – laulu (syyskuun lopusta 1970)
• Kim Nishikawara – saksofoni (vuodesta 2020)

• 1969 – Those About To Die Salute You – Morituri Te Salutant
• 1969 – Valentyne Suite
• 1970 – The Grass is Greener (julkaistu vain USAssa)
• 1970 – Daughter of Time
• 1971 – Colosseum Live (tupla-albumi)

Alkuperäinen yhtye hajosi 1971, mutta jatkoi samassa kokoonpanossa vuonna 1994.

• 1994 – Colosseum LiveS – The Reunion Concerts
• 1995 – Colosseum – The Reunion Concerts ’94 Part I
• 1995 – Colosseum – The Reunion Concerts ’94 Part II
• 1997 – Bread & Circuses
• 2003 – Colosseum – The Complete Reunion Concert Cologne 1994 (DVD)
• 2003 – Tomorrow’s Blues
• 2004 – Valentyne Suite (UK) / The Grass is Greener (USA) (tupla-CD)
• 2007 – Colosseum Live 05 (tupla-CD)
• 2014 – Colosseum Time On Our Side (CD ja LP)

Lisäksi kokoelmat:

• 1971 – The Collectors Colosseum
• 2000 – Anthology (tupla-CD)
• 2009 – Morituri Te Salutant Colosseum 1968–2003 (4-CD kokoelma)

• Hanson, Martyn: Playing The Band — The Musical Life of Jon Hiseman. Lontoo: Temple Music Books, 2010. ISBN 978-0-9566863-0-5.

• http://personal.inet.fi/private/tapani.taka/colosseum1.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.progarchives.com/Progressive_rock_discography_BAND.asp?band_id=784
• http://www.hippy.com/php/review-298.html
• http://www.answers.com/topic/vertigo-records
• http://www.temple-music.com