Cloaca Maxima

Cloaca Maxima (lat. Suurin viemäri) on maailman vanhimpia viemärijärjestelmiä. Tarinoiden mukaan se rakennettiin alun perin vuoden 600 eaa. paikkeilla kuivaamaan Rooman alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Perimätiedon mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas Lucius Tarquinius Priscus.[1]

Muinaisen Rooman keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.

Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.

Livius kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan Forumin läpi ja sitten Tiberiin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa, että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle muun viemäristön ollessa jo peittynyt.

Yksi Cloaca Maximan suuaukoista.

Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä, jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.

Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko Rooman valtakunnan olemassaolon ajan, ja on todisteita, että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. Marcus Vipsanius Agrippan tiedetään tarkistaneen sen perinpohjaisesti vuonna 33 eaa., ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty Rooman nykyiseen viemärijärjestelmään.

Roomalaisten tiedetään myös – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa olivat muun muassa keisari Elagabalus ja Pyhä Sebastian. Jälkimmäinen on Lodovico Carraccin maalauksen aiheena.

Cloaca Maximan suut Tiberiin ovat yhä näkyvillä lähellä Ponto Rotton ja Ponto Palatinon siltoja. Basilica Julian lähellä ovat näkyvissä myös portaat alas viemäriin. Osa Cloaca Maximasta on myös näkyvissä maan päältä lähellä Pyhän Giorgion kirkkoa Velabrossa.

Lähteet

  1. Castren, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 120. Otava, 2011.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.