Cleveiitti

Cleveiitti [1] on Norjassa esiintyvä epäpuhdas radioaktiivinen muoto uraniniittimineraalista. Se koostuu pääosin uraanidioksidista (UO2), mutta vähintään noin 10 % uraanista on korvautunut harvinaisilla maametalleilla[2] Cleveiitti on nimetty ruotsalaisen kemistin Per Teodor Cleven mukaan.

Cleveiitti oli ensimmäinen tunnettu maapallolla sijaitseva lähde heliumille, jota syntyy uraanin alfahajoamisen seurauksena ja jää mineraaliin. Ensimmäisen näytteen heliumista eristi William Ramsay 23. maaliskuuta 1895, kun hän käsitteli mineraalia rikkihapolla.[2] Myös Cleve ja Abraham Langlet onnistuivat keräämään heliumia cleveiitistä samoihin aikoihin.

Mineraalin tunnisti ensimmäisenä suomalainen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld 1878 Norjan Arendalissa, Itä-Agderin läänissä.[2][3]


Lähteet
  1. Saltikoff, B. (1976): Mineraalinimisanasto. Geological Survey of Finland, Report of Investigation N:o 11. 82 sivua.
  2. http://www.mindat.org/min-29957.html Cleveiitti Mindat tietokannassa
  3. Nordenskiöld, A. E. (1878): Mineralogiska bidrag 5. Cleveit, ett nytt yttro-uran mineral från Garta felsspatsbrott nära Arendal. Geologiska Föreningen i Stockholm Förhandlingar, 4: 28–32
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.