Clay Regazzoni

Gianclaudio "Clay" Regazzoni (5. syyskuuta 1939 Mendrisio, Ticino, Sveitsi – 15. joulukuuta 2006 Fontevivo, Parma, Italia[2]) oli sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja. Regazzoni on menestynein sveitsiläinen F1-kuljettaja.

Clay Regazzoni
Henkilötiedot
Koko nimi Gianclaudio Regazzoni
Syntynyt [1]
Kansalaisuus  Sveitsi
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet 1970–1980
Talli(t) Ferrari, BRM, Ensign, Shadow, Williams
Kilpailuja 132
Maailman­mestaruuksia 0
Voittoja 5
Palkintosijoja 28
Paalupaikkoja 5
Nopeimpia kierroksia 15
MM-pisteitä 209 (212)
Ensimmäinen kilpailu Hollannin Grand Prix 1970
Ensimmäinen voitto Italian Grand Prix 1970
Viimeinen voitto Britannian Grand Prix 1979
Viimeinen kilpailu Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1980

Ura
Clay Regazzoni Ferrari 312 P:ssä 29.5.1971

Regazzoni teki debyyttinsä Ferrarilla Hollannin GP:ssä kaudella 1970, jossa ajoi heti neljänneksi. Hän saavutti ensimmäisen voittonsa samalla kaudella Italian Monzassa. Vaikka Regazzoni ei debyyttikaudellaan ajanut kuin kahdeksan osakilpailua sijoittui hän silti MM-sarjassa peräti kolmanneksi. Kolmen Ferrarilla vietetyn kauden jälkeen Regazzoni siirtyi kaudeksi 1973 BRM:lle ja palasi seuraavana vuonna takaisin Ferrarille. Kausi 1974 oli hänen uransa paras: Toinen sija MM-sarjassa, yksi voitto ja seitsemän palkintopallisijaa. Kauden 1977 Regazzoni ajoi Ensignillä ja seuraavan kauden Shadow'lla. Kauden 1979 hän ajoi Williamsin F1-tallissa, jossa hän saavutti tallin ensimmäisen voiton, mutta siirtyi takaisin Ensignille seuraavana vuonna.

Regazzonin F1-ura päättyi Long Beachin GP:ssä maaliskuussa 1980. Jarrupoljin hänen Ensign-autostaan hajosi suoran lopussa. Hän törmäsi pysäköityyn autoon, josta hän kimposi törmäyssuojiin.[3][4] Hän halvaantui vyötäröstä alaspäin ja haastoi kilpailun järjestäjät oikeuteen turvajärjestelyistä, mutta Los Angelesin oikeus hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen.[4]

F1-uran jälkeen hän ajoi käsin hallittavalla autolla Pariisi-Dakar -rallissa ja Sebringin 12 tunnin ajossa.[3]

Hän kuoli Italiassa auto-onnettomuudessa joulukuussa 2006.[5]

Lähteet
  1. (de) Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Baijerin osavaltionkirjasto ja Itävallan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. https://results.motorsportstats.com/drivers/clay-regazzoni/career
  3. Clay Regazzoni - the indomitable sfcriga.com. Viitattu 12.2.2023. (englanniksi)
  4. Clay Regazzoni grandprix.com. Viitattu 12.2.2023. (englanniksi)
  5. Michael Carlson: Clay Regazzoni 18.12.2006. The Guardian. Viitattu 30.7.2019. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.