Clara Pontoppidan

Clara Pontoppidan (23. huhtikuuta 1883 Kööpenhamina – 22. tammikuuta 1975 Kööpenhamina) oli tanskalainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Merkittävän puheteatteriuran ohella hän oli eräs tanskalaisen mykän elokuvan suurimmista tähdistä.[1] Lisäksi hän näytteli radio- ja televisioteatterissa.

Elämä ja ura

Clara Pontoppidanin vanhemmat olivat Eduard Heinrich Rasmussen (1857–1901) ja Sara Vilhelmine Caroline Brammer (1859–1935).[1] Hän kävi Tanskan kuninkaallisen teatterin baletti- ja oppilaskoulun vuonna 1892. Ammattinäyttelijän uransa hän aloitti samaisessa teatterissa vuonna 1901 näytelmässä Gurre. Vuonna 1905 Pontoppidan kiinnitettiin Dagmarteatretiin, jossa hän työskenteli lähes 20 vuotta. Pitkän jakson katkaisivat kiinnitykset Det Ny Teateriin (1908–1909) ja Alexandrateatretiin (1914–1917) (myöhemmin Betty Nansen Teatret).

Pontoppidan saavutti taiteilijavoittoja John Galsworthyn kappaleessa En virkelig Dame (The Fugitive) lokakuussa 1914 ja seuraavana vuonna Marguerite Gautierin osassa A. Dumasin Kamelianaisessa. Vuonna 1925 Pontoppidan palasi Kuninkaallisen teatterin riveihin. Hänen viimeinen näytöksensä oli 21. joulukuuta 1973 teatterin 225-vuotisjuhlien yhteydessä.

Pontoppidanin puolivuosisataisen Kuninkaallisen teatterin kauden näyttämötaiteellisia voittoja olivat Salome kappaleessa En Idealist, nimiosa kappaleessa Anna Sophie Hedvig ja leskirouva Tang kappaleessa En kvinde er overflødig.[1] Hänen muita merkittäviä näyttämötehtäviään olivat muun muassa Rouva Markmann (Kaj Munkin kappale Døden), Amme (August Strindbergin Isä), sekä erityyppiset roolit tanskalaisen Kjeld Abellin aikalaisnäytelmissä.

Vuonna 1902 Pontoppidan esiintyi balettitanssijana varhaisessa mykkäelokuvassa Pas de deux. Vuodesta 1910 hän työskenteli näyttelijänä kymmenissä tanskalaisissa ja ruotsalaisissa mykkäelokuvissa. Hänen mykän kautensa merkittäviä rooleja olivat esimerkiksi Siri elokuvassa Lehtiä paholaisen kirjasta (1920) ja sisar Cecilia ruotsalaisessa kauhuelokuvassa Noita (1922).[1]

Clara Pontoppidan avioitui näyttelijä Carlo Wiethin kanssa 1906. Liitto päättyi eroon 1917. Helmikuussa 1920 hän avioitui Povl Vilhelm Pontoppidanin (1889–1953) kanssa.[1]

Filmografia

Mykkäelokuvat
  • Pas de deux (1902)
  • Elskovsleg (1910)
  • Et menneskeliv (1910)
  • Dorian Grays portræt (1910)
  • Kærlighed og selvmord (1910)
  • Djævlesonaten (1910)
  • Den hvide slavehandels sidste offer (1911)
  • Ved fængslets port (1911)
  • Ekspeditricen (1911)
  • Anna fra Æbeltoft (1911)
  • Kærlighed og venskab (1911)
  • Nøddebo Præstegaard (1911)
  • Vildledt elskov (1911)
  • Gennem de mange til en (1911)
  • Kærlighedens styrke (1911)
  • Den farlige alder (1911)
  • Røveriet på væddeløbsbanen (1911)
  • Mormonens offer (1911)
  • Onkel og nevø (1912)
  • Shanghai'et (1912)
  • Vampyrdanserinden (1912)
  • Kommandørens døtre (1912)
  • En opfinders skæbne (1912)
  • Et hjerte af guld (1912)
  • Scenen og livet (1912)
  • Kærlighed er en løjerlig... (1912)
  • Vor tids dame (1912)
  • Pro forma (1912)
  • Miraklet (1913; ruotsalainen)
  • På livets ödesvägar (1913; ruotsalainen)
  • Elskovs magt (1913)
  • Vennerne fra Officersskolen (1913)
  • Stemmeretskvinder (1913)
  • En farlig forbryderske (1913)
  • Skæbnens veje (1913)
  • Det mørke punkt (1913)
  • Pressens magt (1913)
  • Skandalen på Sørupgaard (1913)
  • Staalkongens Villie (1913)
  • Bra flicka reder sig själv (1914; ruotsalainen)
  • Bröderna (1914; ruotsalainen)
  • Kammarjunkaren (1914; ruotsalainen)
  • Prästen (1914; ruotsalainen)
  • En förvillelse (1915; ruotsalainen)
  • Flyverspionen (1915)
  • Den dræbende gift (1915)
  • Kærlighedslængsel (1916)
  • En Kærlighedsprøve (1916)
  • Malkepigekomtessen (1916)
  • Ene i Verden (1916)
  • Manden uden Fremtid (1916)
  • Hjertestorme (1916)
  • Troen, der frelser (1917)
  • Gengældelsens Ret (1917)
  • Lægen (1917)
  • Tropernes Datter (1917)
  • Midnatssjælen (1917)
  • Lehtiä paholaisen kirjasta (Blade af Satans Bog, 1919)
  • Kærlighedens Almagt (1919)
  • Kærlighedsvalsen (1920)
  • Stodderprinsessen (1920)
  • Prometheus I-II (1921)
  • Noita (Heksen, Häxan, 1922; ruotsalainen)
  • Olipa kerran (Der var engang, 1922)
  • Hadda Padda (1924; islantilainen)

Äänielokuvat
  • Kirke og orgel (1932)
  • Kongen bød (1938)
  • Kun sade taukosi (Regnen holdt op, 1942)
  • Mens porten var lukket (1948)
  • Bruden fra Dragstrup (1955)
  • En kvinde er overflødig (1957)
  • Jeg elsker dig (1957)
  • De sjove år (1959)
  • Frihedens pris (1960)
  • Pölynimurikopla (Støvsugerbanden , 1963)
  • Alt for kvinden (1964)
  • Freddie ja tyttökopla (Slap af, Frede, 1966)
  • Ta' lidt solskin (1969)
  • Hyvät tavat pylvässängyssä (Takt og tone i himmelsengen, 1972)
  • Carl Th. Dreyer - Min metier (1995)

Diskografia
  • Clara Pontoppidan : CBS 88168

Omaelämäkerta
  • Eet liv – mange liv, 1949–1963

Lähteet ja viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.