K-Citymarket

Vuonna 1982 Turun Kupittaan Citymarket nousi liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi päivittäistavaramyymäläksi ohi Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon.[6] Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen on vuosikymmenien mittaan ansainnut kymmeniä miljoonia euroja ja on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista[7]. Monet muutkin Citymarket-kauppiaat ovat perinteisesti olleet omien kotikuntiensa suurimpien veronmaksajien joukossa[8][9]. Marko ja Minna Strandista tuli vuonna 2017 ensimmäiset kauppiaat, jotka vastaavat kahden Citymarketin, Tampereen Lielahden ja Ylöjärven ruokaosastoista[10].

1990-luvulla Kesko muodosti omista pienemmistä liikkeistään oman brändin mukaisia kauppaketjuja, kuten K-Market, K-Supermarket ja K-extra[11]. Myös aikaisemman Citymarket-ketjun brändi uusittiin ja samalla nimen alkuun tuli K-kirjain, eli nimi muuttui K-Citymarketiksi vuonna 1996. Ensimmäisessä K-Citymarketin logossa oli neljä K-kirjainta valkoisen punataustaisen Citymarket-tekstin päällä. Moni ketjun myymälä myös uudistettiin vuoden 1996 tienoilla.

Keskon ostettua Tukon ja sen Anttila-tavaratalot vuonna 1996 Kesko ohitti S-ryhmän (Citysokos ja Prisma) Suomen suurimpana tavarataloyrityksenä. Citymarketit olivat kaupunkien laidoilla sijaitsevia automarketteja, Anttilat taas sijaitsivat valtaosin kaupunkien keskustoissa. Silti päällekkäisyyksiä oli etenkin niillä paikkakunnilla, joissa ketjujen myymälät sijaitsivat lähekkäin, kuten Vantaan Myyrmannissa ja Helsingin Itäkeskuksessa.[12] Anttila-ketju Kodin1-sisustustavarataloineen tuli tiensä päähän 2010-luvun keskivaiheilla[13][14], minkä jälkeen Citymarket-ketju on ollut Keskon ainoa tavarataloketju.

Vuosituhannen vaihteessa Kesko uudisti hallintoaan niin, että kaupallisen toiminnan päätäntävalta siirrettiin K-kauppiasliiton ketjujohtokunnilta Keskon ketjuyksiköihin. Kauppiaat tekivät Keskon kanssa ketjusopimuksen, jonka mukaan heiltä perittiin ketjumaksu. Jotkut Citymarket-kauppiaat vastustivat uudistuksia, mutta ne toteutettiin silti. 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla markkinointiviestinnässä alettiin korostaa kauppiaiden roolia.[15]

K-citymarket Oy on valittu Great Place to Work Institute Finlandin ”Suomen parhaat työpaikat” -tutkimuksessa Suomen neljänneksi parhaaksi työpaikaksi vuosina 2008 ja 2009.[16]

Kesko remontoi vuosina 2016–2018 kaikki Citymarketit. Yhdenmukaisuuden sijasta kukin myymälä räätälöitiin jossain määrin paikallisen markkinatilanteen ja asiakaskunnan mukaisiksi. Syynä oli muun muassa K-ryhmän S-ryhmää heikompi menestys 2010-luvun päivittäistavarakilpailussa.[17][18]

Järvenpään Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.[19]