Citycon

Koskikeskus vuonna 2017

Kiinteistösijoitus Oy Citycon perustettiin vuonna 1988, jolloin se myös listautui Helsingin pörssiin.[2]

Alkuvuonna 1998 yhtiön tase oli noin puoli miljardia markkaa, loppuvuonna jo 2,1 miljarida markkaa.[9] Citycon myi toimistokiinteistöjään.[9]

Kesäkuussa 1999 Citycon ilmoitti ostavansa enemmistön 11 kauppakeskuksesta eri puolilta maata sekä vähemmistöosuudet Tampereen Koskikeskuksesta ja Jyväskylän Jyväskeskuksesta. Keskuksien joukkoon kuului muun muassa Myyrmanni, IsoKarhu, Isomyyri, Tikkuri, Lippulaiva ja Espoontori. Myyjinä olivat Merita, Kesko, Sampo ja Pohjola ja kauppahinta oli 1,9 miljardia markkaa. Kaupoissa Citycon lähes kaksinkertaisti kiinteistökantansa, ja siitä tuli Suomen suurin pörssinoteerattu kauppakeskuksiin ja liikekiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Citycon halusi profiloitua kauppakeskusyhtiöksi, aiemmin se oli omistanut lähinnä marketteja ja pieniä ostoskeskuksia. Kiinnostuksen syynä oli matalampi vajaakäyttöriski kuin muissa kiinteistösijoituksissa, pitkät vuokrasopimukset ja vakaa joukkovelkakirjamainen tuotto. Kauppojen jälkeen yhtiön tase nousi 3,9 miljardiin markkaan ja yhtiön suurimmat omistajat Merita-ryhmä (42,5 prosenttia), Kesko-ryhmä (18,8 prosenttia) ja Sampo-ryhmä (noin 13,3 prosenttia).[9] [10]

Vuonna 2002 yhtiön nimi lyheni muotoon Citycon Oyj.[2]

Syksyllä 2003 Cityconin suurimmat omistajat Henki-Sampo, Nordea ja Kesko myivät osake-enemmistön sijoittajaryhmälle, johon kuului ulkomaalaisia omistajia kuten amerikkalainen pääomasijoitusjätti Fidelity ja Deutsche Bank. Joulukuussa 2003 Citycon osti loput Koskikeskuksen osakkeet Polarilta.[11]

Helmikuussa 2004 Citycon osti 16. kauppakeskuksensa, Seinäjoen Torikeskuksen, 7 miljoonalla eurolla.[12] Joulukuussa Citycon ja rakennusyhtiö Skanska kertoivat rakentavansa Tampereen Lahdesjärvelle 65 000 neliön suuruisen kauppakeskuksen. MAXX-ostospuisto ei ole yksi yhtenäinen kauppakeskus, vaan useasta suuresta rakennuksesta koostuva liikkeiden keskittymä. Rakennustöiden suunniteltiin alkavan vuodenvaihteessa 2006-2007, ja ostospuisto oli tarkoitus avata vuonna 2007. Keskusksen suunnittelua ja markkinointia varten Citycon ja Skanska perustivat yhteisen markkinointiyhtiön, Retail Park Oy:n.[13] Vuonna 2004 israelilainen Gazit-yhtiö osti enemmistön Cityconista.[14] [15]

Alkuvuonna 2005 Cityconin kiinteistöomistusten arvo oli yli 700 miljoonaa euroa. Toukokuussa se laajensi toimintaansa ulkomaille ostamalla 75 prosenttia Åkersbergan kauppakeskuksesta Tukholman koillispuolelta. Kaupan arvo oli runsaat viisi miljoonaa euroa.[14] Syyskuussa 2005 Citycon osti kolme liikekeskusta suur-Tukholman alueelta. Kaupan arvo oli yli 27 miljoonaa euroa. Cityconilla oli 18 kauppakeskusta Suomessa ja yksi Virossa.[16]

Myyrmäkitalo ja Myyrmanni helmikuussa 2020

Tammikuussa 2006 Citycon osti Kouvolasta Kauppakeskus Valtarin sekä loput 26 prosenttia vantaalaisesta Kauppakeskus Myyrmannista. Kauppojen arvo oli yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.[17] Kesäkuussa Citycon osti kahvi- ja mausteyhtiö Pauligilta Helsingin Vuosaaresta kauppakeskus Columbuksen 80 miljoonalla eurolla.[18]

Kesäkuussa 2007 Citycon osti toisen virolaisen kauppakeskuksensa, Tallinnan Mustamäellä sijaitsevan kauppakeskus Magistralin. Kaupan arvo oli 16,5 miljoonaa euroa.[19] Elokuussa se osti brittiyhtiö Doughty Hansonin hallinnoimilta rahastoilta yhden Suomen suurimmista kauppakeskuksista, Ison Omenan. Kaupan arvo oli on noin 329 miljoonaa euroa.[20]

Vuonna 2011 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Marcel Kokkeel.[21] Citycon alkoi hallita Helsingin Kämp Galleriaa (sittemmin Galleria Esplanad). Se oli ensimmäinen Cityconin hallinnoima ulkopuolisen omistama kauppakeskus. Kiinteistön omistaja oli Työeläketyhtiö Ilmarinen. Citycon vastasi kauppakeskuksen uudistushankkeen kaupallisen konseptin kehittämisestä ja tilojen vuokrauksesta. Samalla Citycon osti Palace Kämp Groupilta 50 prosentin osuuden Espagalleriasta, joka hallinnoi Kämp Gallerian vuokrasopimuskantaa, toisen puolikkaan omisti Ilmarinen.[22] Citycon hallinnoi Galleria Esplanadia vuoteen 2014 asti.[23]

Vuonna 2012 Citycon ja kanadalainen eläkesijoittaja Canada Pension Plan Investment Board (CPPIB) ostivat yhden Tukholman alueen suurimman kauppakeskuksen, Kista Gallerian. Kaupan arvo oli 526 miljoonaa euroa. Citycon omisti 38 kauppakeskusta ja 40 muuta kauppapaikkaa. Kauppakeskuksista 23 oli Suomessa, 10 Ruotsissa, 4 Virossa ja 1 Tanskassa. Lisäksi se hoiti kahden kauppakeskuksen vuokrausta. Yhtiön kiinteistöomistusten kokonaisarvo oli 3,2 miljardia euroa.[24]

Vuonna 2015 Citycon teki historiansa suurimman kaupan ostaessaan Norjan toiseksi suurimman kauppakeskuksia omistavan yhtiön, Sektor Gruppenin. Kaupan arvo oli noin 1,5 miljardia euroa ja se sisälsi yhteensä 34 kauppakeskusta, joista kahdessakymmessä Sektorilla oli täysi tai enemmistöomistajuus. Sektorin suurimpia asiakkaita olivat Norjan suurin päivittäistavaraketju NorgesGruppen ja vaateyhtiö Varner Gruppen, joka omisti muun muassa Dressmannin, Bik Bokin ja Cubusin. Ennen kauppaa Cityconin hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo oli noin 3,4 miljardia euroa.[25]

Vuonna 2016 luottoluokittaja Moody’s Investors Service nosti Cityconin pitkäaikaisen investointitason luottoluokituksen luokkaan Baa1 aiemmasta Baa2-luokasta. Cityconille uutinen oli tärkeä, sillä aiempaa parempi luokitus pienentää sijoittajien tuottovaadetta ja alentaa samalla yhtiön rahoituskustannuksia. Cityconin kiinteistöomaisuudesta 35 prosenttia sijaitsi Suomessa, 29 prosenttia Norjassa ja 28 prosenttia Ruotsissa ja loput Virossa ja Tanskassa.[26]

Vuonna 2017 Citycon myi kiinteistöjään yhteensä 325 miljoonalla eurolla.[27] Yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Cerberus osti 167 miljoonalla eurolla Espoontorin, Tikkurin, Myllypuron ostarin, Martinlaakson ostarin ja Jyväskylän Forumin.[28] Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö osti Porissa sijaitsevan SAMK:n kampuskiinteistön 57 miljoonalla eurolla.[29] Myyrmannissa testattiin Koneen hissiä, joka hyödynsi sosiaalisen median elementtejä.[30] Elokuussa Citycon kertoi tehneensä aiesopimuksen ruotsalaisen Klövernin kanssa Tukholman keskustan eteläpuolella sijaitsevan ’Globen Shopping’ -kauppakeskuksen kehittämisestä. Ne perustivat yhteisyrityksen, josta Cityconille tuli enemmistö, 55 prosenttia.[31]

Huhtikuussa 2018 Citycon osti rakennusyhtiö NCC:ltä sen omistaman puolikkaan göteborgilaisesta Mölndal Galleria -kauppakeskuksesta.[32]

F. Scott Ball aloitti Cityconin toimitusjohtajana Kokkeelin seuraajana tammikuussa 2019.[21][33] Toukokuussa Citycon ja Paulig Oy myivät kaksi määräalaa Vuosaaresta Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Bonava Suomi Oy:lle. Kaupan kokonaisarvo oli 9,4 miljoonaa euroa. Kauppa tuki Cityconin strategiaa, jonka mukaan se keskittyy kaupunkimaisiin päivittäistavaravetoisiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitseviin kauppakeskuksiin Pohjoismaissa.[5] Kesäkuussa Citycon myi pohjoismaiselle kiinteistösijoittaja NREP:lle Arabian ja Duon kauppakeskukset 77 miljoonalla eurolla.[34]

Vuonna 2020 Citycon käynnisti useita kehityshankkeita, esimerkiksi Liljeholmenissa.[35] Huhtikuussa Citycon kertoi vapauttavansa kauppakeskuksissaan toimivat ravintola-alan yritykset vuokranmaksusta toukokuun loppuun asti.[36] Marraskuussa Citycon teki yhteensä 500 miljoonan euron sitovat luottolimiittisopimukset, eli sen likviditeettipuskuri oli useita vuosia.[6] Cityconin nettovuokratuotto laski vuodessa 217,4 miljoonasta 205,4 miljoonaan euroon.[37] Yhtiön hallinnoiman kiinteistöomaisuuden käypä arvo vuoden 2021 lopussa oli noin 4,19 miljardia euroa ja nettovuokratuotto 202,3 miljoonaa euroa.[1] Citycon selvisi ensimmäisestä koronapandemiavuodesta yllättävän pienin vaurioin. Toimitusjohtaja Ball selitti yhtiön onnistumista toimialallaan muun muassa välttämättömyyshyödykkeitä myyvien vuokralaisten suurena osuutena ja toimimista Pohjoismaissa, jotka onnistuivat pandemian hallinnassa. Keskusten kävijämäärät laskivat 12 prosenttia mutta keskiostosten arvo kasvoi 16 prosenttia.[35]

Helmikuussa 2021 Citycon kertoi myyvänsä kolme Tukholman alueella sijaitsevaa kauppakeskusta Niamille. Se sai Tumba-, Högdalen- ja Fruängen-keskusten myynnistä 147 miljoonaa euroa.[38] Vuonna 2021 kiinteistökauppoja tehtiin yhteensä yli 250 miljoonan euron arvosta.[39]

Alkuvuonna 2022 Citycon myi kiinteistöjään 150 miljoonan euron arvosta, esimerkiksi kauppakeskus Columbuksen Helsingin Vuosaaresta. Helmikuussa Citycon osti läheltä Kistan keskustaa 200 tulevaa asuntoa.[39]

Iso Omena -kauppakeskus maaliskuussa 2019

Cityconilla oli kauppakeskuksia vuonna 2020:

Muihin Cityconin markkinoihin verrattuna Norjassa on vahvempi ostovoima, kauppakeskukset ovat paikallisempia ja pienempiä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Niissä ei ole myöskään yhtä paljon kahviloita ja ravintoloita.[55]

Vuonna 2021 Cityconilla oli Norjassa 18 kauppakeskusta:[56]

Muihin Cityconin markkinoihin verrattuna Ruotsissa on selvästi enemmän kansainvälisiä ketjuja.[55] Vuonna 2021 Cityconilla oli Ruotsissa kuusi kauppakeskusta[57] Göteborgissa Mölndal Galleria ja Stenungsundissa Stenungstorg Centrum. Tukholmassa sillä on kolme omaa kauppakeskusta: Jakobsbergs Centrum, Liljeholmstorget Galleria ja Åkersberga Centrum sekä Kista Galleria, jonka se omistaa puoliksi Canada Pension Plan Investment Boardin (CPPIB) kanssa.[24][38]

Vuonna 2020 Cityconilla oli Tanskassa kaksi kauppakeskusta: Albertslund Centrum[58] Kööpenhaminassa ja Strædet[59] Køgessa.

Rocca al Mare -kauppakeskus

Virossa suomalaisturistien vaikutus myyntiin on merkittävä.[55] Vuonna 2020 Cityconilla oli Virossa kaksi kauppakeskusta, kumpikin Tallinnassa: Kristiine Keskus[60] ja Rocca al Mare.[61]