Christian Jacq

Jacq kiinnostui egyptologiasta luettuaan teini-ikäisenä Jacques Pirennen teoksen Histoire de la civilisation de l’Egypte. Ennen uraansa muinaisen Egyptin parissa Jacq elätti itsensä oikolukijana, matkakirjojen kirjoittajana ja kustannusalalla.[2]

Jacq valmistui Sorbonnen yliopistosta tohtoriksi Egyptin tutkimuksesta ja aloitti tutkijanuran. Hänen ensimmäiset julkaistut teoksensa olivat vakavia historiateoksia. Hänen varhaiset fiktiiviset kirjansa eivät aluksi saaneet tunnustusta, mutta Jacq jatkoi niiden kirjoittamista, sillä hän halusi välittää Egyptiä kohtaan tuntemansa innostuksen ja kunnioituksen mahdollisimman suurelle yleisölle.[1]

Jacqin ensimmäinen menestynyt romaani oli Hieroglyfien arvoitus (1987). Hän nousi Ranskassa suursuosioon vuosina 1995–1996 viisiosaisella kirjasarjallaan faarao Ramses II:n elämästä, joka on täynnä taistelua, magiaa, seksiä ja seikkailua. Sen jälkeen tuottelias Jacq on kirjoittanut lisää romaanisarjoja muinaisesta Egyptistä.[1] Hän on kirjoittanut myös yhden romaanisarjan säveltäjä Mozartin elämästä. Sarjojen ohella tuottelias Jacq on kirjoittanut useita yksittäisiä romaaneja. Hän on julkaissut myös jännitysromaaneja salanimillä J. B. Livingstone, Christopher Carter ja Célestin Valois.[3]

Fiktion lisäksi Jacq on kirjoittanut useita tietokirjoja muinaisesta Egyptistä.[1]

Jacq on perustanut Pariisiin Ramses-instituutin, jonka tehtävänä on tallentaa Egyptin arvokkaat uhanalaiset arkeologiset kohteet valokuvauksen keinoin.[1] Jacq asuu Sveitsissä.[2]

Jacqin romaanit sijoittuvat pääasiassa muinaiseen Egyptiin, mutta joissakin kirjoissa kuvataan tunnettujen egyptologien elämää 1700-luvulta alkaen. Kirjoissa näkyy egyptologin asiantuntevuus aiheestaan. Kirjat ovat historiallisesti tarkkoja kuvatessaan kansantajuisesti Niilin laakson luontoa ja egyptiläisten luontosuhdetta, muinaisten egyptiläisten elintapoja ja arkea sekä käsityöläisten kuten kirjurien, parantajien ja rakentajien ammatteja. Kirjat käsittelevät myös egyptiläisten mytologiaa, johon Jacq yhdistää fantasiaelementtejä. Ramses-sarja kuvaa egyptiläisten sotia. Kirjoissa on monia tärkeitä naishahmoja, ja kirjailija tähdentää naisen tasaveroista asemaa muinaisessa Egyptissä.[2]

Ramses-romaanisarjan päähenkilö on faarao Ramses II ja hänen lähipiirinsä. Valon kivi -sarjassa kerrotaan kuninkaiden hautakammioita koristelleista käsityöläisistä. Jumalten taru -sarja on Jaqcin tulkinta Isiksen ja Osiriksen myyteistä, jossa yhtenä päähahmona on faarao Sesostris.[3]

Tyylilajiltaan Jacqin kirjat ovat humanistista historiallista kirjallisuutta, historiallista romanssia ja fantasiaa. Kirjoissa on usein dekkari- ja kauhumotiiveja, ja kerronnan jännitettä pitää usein yllä salakavala petturi. Joissakin kirjoissa on nuortenkirjallisuudelle tyypillisiä seikkailuelementtejä.[2]

Jacqin kirjoissa on tärkeää vetävä tarina, jonka kautta kirjailija tuo muinaisen Egyptin kulttuurin lukijansa tietoisuuteen. Kirjat ovat dialogivetoisia. Jacqin tuotantoa on kritisoitu historiallisten faktojen huomiotta jättämisestä tai muokkaamisesta, kuten myös ihmiskuvan epähistoriallisuudesta.[3]

• Niilin poika (La fiancée du Nil)
• Tutankhamonin hauta (L’affaire Toutankhamon)
• Musta faarao (Le pharaon noir)
• Hieroglyfien arvoitus (Champollion l’egyptien)
• Tutankhamonin salaisuus (Toutankhamon l’ultime secret)