Christer Strömholm

Tukholmassa upseerin pojaksi vuonna 1918 syntynyt Christer Strömholm asui varhaisvuosinaan isänsä työn takia monilla paikkakunnilla. Vanhemmat erosivat vuonna 1924 ja solmivat pian uudet liitot. Isä ajautui itsemurhaan vuonna 1934. Christer Strömholm valmistui tukholmalaisesta lukiosta vuonna 1935 ja lähti vaihto-oppilaaksi Saksan Morungeniin. Vuosina 1936–1939 hän toimi pariin otteeseen vapaaehtoisena lähettinä Espanjan sisällissodassa. Vuonna 1937 Strömholm matkusti Saksan Dresdeniin, jossa hän pääsi kaupungin taidekouluun professori Waldemar Winklerin oppiin. Hän ajautui kuitenkin erimielisyyksiin opettajansa kanssa ja muutti ensin Prahaan ja sitten Pariisiin, jossa hänen opettajakseen tuli ruotsalainen kuvataiteilija Dick Beer. Miehet myös matkustelivat yhdessä Ranskan eteläosissa. Lisäksi Strömholm opiskeli Pariisin Académie André Lhotessa. Toisen maailmansodan sytyttyä Strömholm palasi Ruotsiin, jossa hän jatkoi taidemaalariopintojaan Otte Sköldin ja Isaac Grünewaldin johdolla. [2][1]

21 vuoden iässä Strömholm lähti vapaaehtoisena Suomen talvisotaan ja osallistui Sallan taisteluihin. Sen jälkeen hän toimi ruotsalaisten vapaaehtoisjoukossa Norjan vastarintaliikkeen tukena natsimiehittäjiä vastaan. Sodan jälkeen hän palasi Pariisiin ja ryhtyi opiskelemaan Académie des Beaux Arts -taidekoulussa. Näinä vuosina heräsi hänen kiinnostuksensa valokuvaukseen suuren negatiivikoon kameroilla. Hän alkoi saada muotokuvaustoimeksiantoja ja kuvasi Ranskan taidemaailman suuria nimiä kuten Fernand Léger, Le Corbusier ja Marcel Duchamp. Hän liittyi 1949 saksalaisen Otto Steinertin johtamaan, subjektiivista valokuvausta edistäneeseen Fotoform-ryhmään, mutta hylkäsi sen liian formalistisena vuonna 1953. Vuosina 1946–1948 Strömholm teki kuvauksia Marokossa ja Tunisiassa Tukholman etnografisen museon toimeksiannosta.[2][1]

1950-luvun loppupuolella Christer Strömholm tutustui Pariisin transsukupuolisiin ja alkoi kuvata heitä baareissa ja hotellihuoneissa Place Blanchen liepeillä. Kuvaushanke kesti kuutisen vuotta, ja sen aikana kiteytyivät Strömholmin myöhemmässä opetustyössään käyttämät ajatukset ja menetelmät.[2]

Strömholmin valokuvia on ollut esillä yli 150 yksityisnäyttelyssä ja monissa yhteisnäyttelyissä eri maissa. Niitä on hankittu muun muassa New Yorkin modernin taiteen museon ja Essenissä toimivan Folkwang-museon kokoelmiin. Vuonna 1986 Strömholmin takautuva näyttely 9 sekunder av mitt liv keräsi Tukholman Moderna Museetissa noin 40 000 kävijää. Strömholmin tunnetuimpia valokuvakirjoja ovat Till Minnet av mig själv (1965), Poste Restante (1967), Vännerna från Place Blanche (1983, uudelleenjulkaisu nimellä Les amies de Place Blanche, 2012[5]) ja Konsten att vara där (1991).[2][1]

Vuonna 1993 Strömholm sai professorin arvonimen Ruotsin kulttuuriministeriöltä, ja vuonna 1997 hän sai Hasselblad-säätiön palkinnon. Sen perusteluiden mukaan Strömholmin kuvien aiheita ovat taiteilijat ja kirjailijat, prostituoidut ja transsukupuoliset, hylätyt ja vankilassa viruvat lapset, syrjäytyneet tai vapaaehtoisesti marginaaliin jääneet aikuiset sekä köyhälistöalueiden kaduilta ja kirpputoreilta löydetyt hylätyt esineet. Strömholmin sanottiin hallitsevan surrealismin ja eksistentialismin perinteen ja tutkivan sen kautta erityisesti ihmisen identiteettejä ja identiteettikriisejä niin, että kuvat esittävät pikemminkin kysymyksiä kuin vastauksia ja saavat katsojan osallistumaan kokemuksen jakamiseen. Kouluttajana hän on palkintoperustelujen mukaan vaikuttanut merkittävästi useisiin valokuvaajasukupolviin Pohjoismaissa.[2][6]

Christer Strömholm oli naimisissa vuosina 1944–1945 Ellen Lundströmin kanssa, josta tuli sitten Ingmar Bergmanin vaimo. Strömholmin muita aviopuolisoita olivat 1946–1951 Dagny Lamm, 1951–1954 Inga Dyrssen-Ayers ja 1957–1968 Anna-Clara Krusenberg. Vuosina 1968–1978 hänen kumppaninsa oli kuvataiteilija Angelica Julner ja vuosina 1978–2002 näyttelijä Ingalill Rydberg. Hänen poikiaan ovat valokuvaaja Joakim Strömholm (s. 1947) ja arkkitehti Jakob Strömholm (s. 1959).[1]

• Strömholmin perikunnan verkkosivusto (englanniksi)