Chris Patten

Patten syntyi vuonna 1944. Perhe asui Greenfordissa, jossa Patten kävi koulua. Perheessä ei juurikaan puhuttu politiikasta, ja sitä pidettiin suorastaan epäsopivana. Pattenin isä oli ammatiltaan jazz-rumpali. Patten opiskeli nykyhistoriaa Oxfordissa ja valmistui vuonna 1966. Tämän jälkeen hän työskenteli konservatiivipuolueen tutkimuslaitoksella, ja hänet nimitettiin sen johtajaksi vain 30-vuotiaana. Hän oli tutkimuslaitoksen siihenastisen historian nuorin johtaja.[3][4]

Patten on ollut naimisissa Lavender Thortonin kanssa vuodesta 1971. Parilla on kolme tytärtä.[5] Uskonnolliselta vakaumukseltaan Patten on katolilainen.[6]

Keväällä 2014 Patten joutui sydänleikkaukseen ja ilmoitti tämän jälkeen tarpeestaan vähentää työtaakkaansa.[6]

Patten oli mukana kirjoittamassa konservatiivipuolueen vaaliohjelmaa vuonna 1979 ja asettui ehdolle samana vuonna pidetyissä vaaleissa. Patten valittiin Britannian alahuoneeseen Bathin vaalipiiristä.[3]

Vuonna 1985 Patten nousi ensimmäistä kertaa ministeriksi, kun hänestä tuli valtioministeri Britannian opetus- ja tiedeministeriössä. Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin kansainvälisestä kehitystyöstä vastaavaksi ministeriksi. Privy Councilin jäseneksi Patten nimettiin vuonna 1989 ja seuraavana vuonna Lancasterin herttuakunnan kansleriksi.[5]

Margaret Thatcherin pääministerikaudella Patten arvosteli erityisesti tasasummaveron ottamista käyttöön kunnallisverona, joka lopulta johti Tharcherin eroon 1990.

Patten oli vuotta aikaisemmin noussut puolueensa puoluehallituksen puheenjohtajaksi. Hänen puolueensa voitti vuoden 1992 parlamenttivaalit, mutta hän ei itse tullut valituksi Bathista. Vaalikampanjan aikana Patten ja hänen perheensä saivat osakseen sekä sanallisia että fyysisiä uhkauksia.[3]

Patten oli John Majorin hyvä ystävä, ja kun Patten menetti parlamenttipaikkansa ja Major oli noussut pääministeriksi, Pattenia alettiin harkita Hongkongin viimeiseksi kuvernööriksi, jonka tehtävänä oli organisoida kaupungin siirto Kiinan kansantasavallan yhteyteen. Patten aloitti virassa heinäkuussa 1992.[3]

Kun Patten nimitettiin kuvernööriksi, hän aiheutti huolta Pekingissä ilmoitettuaan, että aikoo tehdä suuria demokraattisia uudistuksia Hongkongissa ennen alueen siirtoa Kiinan kansantasavallan yhteyteen. Tämän johdosta hän sai mannerkiinalaisilta pilkkanimen ”Pulska Pang” (kiin.: 肥彭; Jyutping: Fei⁴ Paang⁴).[7] Lisäksi Pattenia on sanottu ”viimeiseksi imperialistiksi” johtuen hänen roolistaan brittihallinnossa.[3]

Hongkongin suvereeniteetin siirron yhteydessä kesä-heinäkuun vaihteessa 1997 Pattenin kerrotaan herkistyneen. Patten itse kertoi tapahtuman olleen ”emotionaalisesti kuormittava”.[8]

Vuosina 1999–2004 Patten nimitettiin Euroopan unionin ulkosuhteista vastaavaksi komissaariksi Prodin komissioon. Tämän jälkeen hänet aateloitiin paroniksi vuonna 2005, ja hänestä tuli Britannian ylähuoneen jäsen.[4]

Vuonna 2003 Patten valittiin Oxfordin yliopiston kansleriksi.[9]

Hongkongista lähdettyään Patten on esittänyt huolensa erityishallintoalueen demokratian heikentymisestä.[10]

Patten kuuluu konservatiivipuolueen reformiryhmään, minkä vuoksi hänellä on hyvät suhteet myös vasemmistopiireihin.[7]

Patten on nimittänyt Xi Jinpingin harjoittamaa politiikkaa Hongkongissa ”roistomaiseksi” ja sanonut, että ”Huawei on epämiellyttävän Kiinan valtion agentti”.[10] Vuonna 2017 Patten sanoi, että tukee Hongkongin nuoria, jotka taistelevat kaupungissa demokratian puolesta. Hän myös sanoi, että olisi halunnut tehdä enemmän Hongkongin demokratian hyväksi.[11]

• Kunniaritarien ritarikunta (Iso-Britannia, 1998)[12]
• Kunnialegioona (Ranska, 2016)[4]
• Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2005)[13]
• Romanian tähden ritarikunta (Romania, 2004)[14]

• 
  Patten Oxfordin yliopiston kanslerin seremoniallisessa asussa vuonna 2009.
• 
  Patten ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vuonna 2020.
• 
  Hongkongilaisen Wong Chuk Hangin sairaalan perustamiskivi, jonka Patten muurasi ollessaan kuvernööri vuonna 1995.