Chris DeSousa

DeSousa pelasi kaudella 2005–2006 GTMMHL-juniorisarjaa Toronto Jr. Canadiensin joukkueessa, kunnes Mississauga IceDogs varasi hänet 63. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2006.[1] DeSousa pelasi kauden 2006–2007 vielä suurimmaksi osaksi OPJHL-junioriliigaa Brampton Capitalsissa ja hän sai IceDogsissa tililleen kymmenen runkosarjaottelua. Kaudeksi 2007–2008 seura myytiin St. Catharinesiin ja se muutti nimensä Niagara IceDogsiksi. DeSousan varsinainen OHL:n tulokaskausi toi 64 runkosarjaottelussa tehot 23+13=36 ja kymmenessä playoff-ottelussa tehot 3+1=4. Kaudella 2008–2009 hän oli IceDogsin paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 33+18=51.[4]

Kesken kauden 2009–2010, tammikuussa 2010 Niagara IceDogs kauppasi DeSousan ja puolustaja Alex Pietrangelon ensin Barrie Coltsiin, josta DeSousa kaupattiin kuitenkin jo vuorokauden kuluessa edelleen London Knightsiin vaihdossa hyökkääjä Zac Rinaldoon.[5] Kaudella 2010–2011 hän nousi joukkueen varakapteeniksi.[1] Tammikuussa 2011 Knights kuitenkin kauppasi DeSousan hänen kotikaupunkinsa joukkueeseen, Mississauga St. Michael’s Majorsiin vaihdossa kesän 2013 toisen ja neljännen kierroksen varausvuoroihin.[6] DeSousa eteni joukkueen kanssa aina OHL:n finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin Owen Sound Attack otteluvoitoin 4–3. St. Michael’s Majors osallistui kuitenkin isäntäjoukkueena Memorial Cup -lopputurnaukseen, jossa joukkue eteni finaaliin, mutta mestaruuden vei kuitenkin QMJHL-joukkue Saint John Sea Dogs lukemin 1–3.

Vuodet 2011–2015 DeSousa kävi Prinssi Edwardin saaren yliopistoa. Hänet valittiin kauden 2011–2012 päätteeksi AUS:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Kaudella 2012–2013 DeSousa oli 12 osumallaan UPEI:n paras maalintekijä ja hän jakoi joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Dana Fraserin kanssa lukemalla +6.[7] Kaudella 2013–2014 hän oli UPEI:n paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 14+16=30.[8] DeSousa valittiin kauden päätteeksi AUS:n toiseen tähdistökentälliseen. Kaudella 2014–2015 hän oli tehoilla 15+11=26 joukkueensa paras maalintekijä. DeSousa jakoi UPEI:n sisäisen pistepörssin voiton Reggie Traccitton ja Marcus Powerin kanssa.[9] Yliopistokauden päätyttyä, helmikuussa 2015 hän siirtyi ECHL-joukkue Indy Fueliin,[1] jossa DeSousa teki loppukaudella 20 runkosarjaottelussa tehot 7+9=16.[2]

Kesäkuussa 2015 DeSousa teki vuoden mittaisen AHL-joukkue Rockford IceHogsin kanssa.[10] Samana syksynä NHL-varaamaton DeSousa osallistui myös Chicago Blackhawksin harjoitusleirille.[11] Hänen AHL:n tulokaskautensa 2015–2016 toi 67 runkosarja- ja kahdessa playoff-ottelussa tehot 7+6=13. DeSousa pelasi kauden aikana myös kaksi ECHL-ottelua Indy Fuelissa. Huhtikuussa 2016 hän teki IceHogsin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[12] DeSousa osallistui syksyllä jälleen Blackhawksin NHL-joukkueen harjoitusleirille.[13] Hän pelasi suurimman osan kaudesta 2016–2017 IceHogsissa, mutta DeSousa sai tililleen myös kolme ECHL-ottelua Indy Fuelissa.[2]

DeSousa siirtyi kaudeksi 2017–2018 vuoden mittaisella sopimuksella monikansallisen Erste Bank Eishockey Ligan italialaisjoukkue HC Bolzanoon.[14] Hän oli joukkueen paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 20+17=37.[15] DeSousa voitti kauden päätteeksi EBEL:n mestaruuden. Kaudeksi 2018–2019 hän siirtyi jatkamaan EBEL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella itävaltalaisjoukkue Vienna Capitalsiin.[16] DeSousa voitti tehoilla 36+28=64 koko liigan maalipörssin ja hän sijoittui pistepörssissä viidenneksi.[17] DeSousa voitti myös EBEL:n tehotilaston lukemalla +39. Hän voitti myös tehoilla 10+9=19 liigan pudotuspelien maalipörssin ja sijoittui pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri Taylor Vause.[18] DeSousa eteni Capitalsin kanssa aina finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin Klagenfurter AC otteluvoitoin 4–2. Hänet valittiin kauden päätteeksi EBEL:n tähdistökentälliseen.[1]

Kaudeksi 2019–2020 DeSousa siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Vaasan Sportiin.[3] Hän johti tehoilla 19+17=36 joukkueen sisäistä piste- ja maalipörssiä sekä oli koko SM-liigan maalipörssin jaetulla neljännellä sijalla Tapparan Jere Karjalaisen kanssa, kunnes DeSousan sopimus purettiin sarjataulukossa viimeisenä olleen Sportin kanssa yhteisymmärryksessä helmikuussa 2020. Hän siirtyi loppukaudeksi Ruotsin SHL-liigan Rögle BK:hon.[19] Marraskuussa DeSousa siirtyi loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella toiseen SHL-joukkueeseen, Luleå HF:ään oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[20]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Talviuniversiadit
Kultaa	Trentino 2013	jääkiekko

DeSousa edusti Kanadaa talviuniversiadeissa vuonna 2013, jolloin hän voitti kultaa.[1] DeSousa voitti koko turnauksen jäähypörssin 56 minuutillaan.[21]