Harezm

Harezm tai Horezm (joskus myös Khwarezm; pers. ‏Khwārazm‎, uzb. Xorazm) on historiallinen alue Keski-Aasiassa nykyisten, Turkmenistanin ja Uzbekistanin alueella. Harezm sijaitsee Araljärven eteläpuolella Amudarjan varrella.[1]

Harezm on keidasalue, jota ympäröivät Kyzylkumin ja Karakumin autiomaat sekä Ustjurtin tasanko. Alue on ollut tärkeä keskus useille entisille valtakunnille. Siellä puhuttu iranilainen horezmin kieli on jo sammunut.

Historia

Antiikin lähteet tuntevat Harezmin nimellä Chorasmia. Se oli osa muinaista Persiaa noin 500–300 eaa.[1] minkä jälkeen alue kuului vaihtelevasti Aleksanteri Suuren seuraajavaltioihin ollen ajoittain myös itsenäinen.

Afrighidien hallitsijasuku hallitsi pääasiassa itsenäistä Chorasmian kuningaskuntaa 305–995. Kuningaskunta tosin oli välillä sassanidien ja umaijadien vasalli. Harezm kääntyi islamin 700-luvulla.

Alue irtautui itsenäiseksi Kovaresmian valtioksi 1000-luvun lopulla. Mongolit tuhosivat Kovaresmian 1200-luvulla, minkä jälkeen aluetta hallitsivat vuorollaan il-kaanit, timuridit ja šaibanidit. 1500-luvulla Harezmista tuli Hivan kaanikunnan keskus.[1]

Venäjän keisarikunta yritti valloittaa Harezmin 1717 ja 1839, ja onnistui lopulta siinä 1873 jolloin Hivan kaanikunnasta tuli Venäjän protektoraatti. Venäjän vallankumouksen jälkeen kaanikunnasta muodostettiin lyhytikäinen Horezmin sosialistinen kansantasavalta, joka liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1924.[1]

Lähteet
  1. Khwārezm Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.