China Open (snooker)

China Open on vuodesta 1997 alkaen Pekingissä Kiinassa järjestetty snookerin ranking-turnaus, jonka nimi oli alun perin China International.

China International syyskuussa 1997 oli ensimmäinen ammattilaisten pääkiertueen (Main Tour) turnaus Kiinassa, se oli silloin kutsuturnaus. Vuodesta 1999 lähtien turnaus on ollut ranking-turnaus. Tapahtuma on perinteisten World Championship-, UK Championship-, World Open- ja Welsh Open -turnausten jälkeen seuraavaksi pisimpään järjestetty turnaus pääkiertueella. Turnaus on muutamaan otteeseen sen alkuajärjestetty myös Shanghaissa.[1]

Maksimibreikit

Turnauksen historiassa on tehty viisi 147 pisteen maksimibreikkiä. Ensimmäisenä tähän pystyi vuonna 1998 James Wattana. Seuraava maksimibreikki tuli seuraavan vuoden turnauksen karsintavaiheessa, jolloin Mehmet Husnu suoritti tämän. Kolmatta odotettiin yhdeksän vuotta, sillä vasta vuonna 2008 Stephen Maguire pystyi tähän seuraavan kerran. Turnaushistorian neljännen maksimibreikin teki kaksi vuotta edellisen jälkeen Neil Robertson, joka myöhemmin vuonna 2010 voitti maailmanmestaruuden ensimmäisenä australialaisena pelaajana[2][3]. Judd Trump teki maksimibreikin vuoden 2017 turnauksessa. Stuart Bingham teki uransa viidennen maksimibreikin vuoden 2019 turnauksessa.

Voittajat

China Openin menestynein pelaaja on kaksinkertainen maailmanmestari Mark Williams, joka on voittanut turnauksen kolmesti ja ollut tämän lisäksi kaksi kertaa turnauksen finaalissa. Turnauksen on voittanut kahdesti Ronnie O’Sullivan, Peter Ebdon, Ding Junhui, Judd Trump ja Mark Selby. O’Sullivan voitti turnauksen kahdesti peräkkäin vuosina 1999 ja 2000[4]. Peter Ebdonin toinen voitto tuli pitkän katkaisufreimiin venyneen kahdeksan tunnin ottelun jälkeen. Kun ottelu lopulta päättyi hieman ennen aamuyhtä paikallista aikaa, Ebdonista tuli 41-vuotiaana vanhin turnauksen voittanut pelaaja[5]. Hän teki ottelussa kuusi yli sadan pisteen lyöntisarjaa. Ainutlaatuisen voitosta teki myös se, että Ebdon voitti turnauksen sijoittamattomana pelaajana, joten hän joutui pelaamaan yhden karsintaottelun päästäkseen varsinaiseen turnaukseen.

Turnauksen historiassa on yhteensä neljästi finaali ratkaistu katkaisufreimissä. Turnauksen yksi legendaarisimpia finaaleja oli kiinalaisnuoren Ding Junhuin voitto seitsemänkertaisesta maailmanmestarista Stephen Hendrystä. Ding osallistui turnaukseen hieman ennen 18-vuotispäiväänsä kutsuttuna villillä kortilla.[6] Sittemmin Ding tuli ammattilaiseksi ja on jo nuoresta iästään huolimatta voittanut useita ranking-turnauksia, kuten UK Championship -turnauksen, joka on pääkiertueen toiseksi arvostetuin turnaus.

VuosiVoittajaFinaalivastustajaTulos
Catch China International
1997 Steve Davis Jimmy White 7–4
China International
1999 John Higgins Billy Snaddon 9–3
China Open
1999 Ronnie O’Sullivan Stephen Lee 9–2
Mission Hills China Open
2000 Ronnie O’Sullivan Mark Williams 9–3
China Open
2002 Mark Williams Anthony Hamilton 9–8
2005 Ding Junhui Stephen Hendry 9–5
Star Dragon Woods Villa Cup China Open
2006 Mark Williams John Higgins 9–8
Honghe Industrial China Open
2007 Graeme Dott Jamie Cope 9–5
2008 Stephen Maguire Shaun Murphy 10–9
Bank of Beijing China Open
2009 Peter Ebdon John Higgins 10–8
Sanyuan Foods China Open
2010 Mark Williams Ding Junhui 10–6
Bank of Beijing China Open
2011 Judd Trump Mark Selby 10–8
2012 Peter Ebdon Stephen Maguire 10–9
2013 Neil Robertson Mark Selby 10–6
China Open
2014 Ding Junhui Neil Robertson 10–5
BAIC Motor China Open
2015 Mark Selby Gary Wilson 10–2
China Open
2016 Judd Trump Ricky Walden 10–4
2017 Mark Selby Mark Williams 10–8
2018 Mark Selby Barry Hawkins 11–3
2019 Neil Robertson Jack Lisowski 11–4

Lähteet
  1. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) China Open
  2. The News[vanhentunut linkki] Australia's Robertson wins snooker world championship, 4. toukokuuta 2010
  3. Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) Maximum Breaks
  4. World Snooker China Open | Event History
  5. Snooker Database (Arkistoitu – Internet Archive)China Open
  6. The Free Library Super Ding seals title
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.