Chimor

Chimor (Chimú) oli esikolumbiaaninen intiaanivaltio nykyisen Perun rannikon pohjoisosissa noin vuosien 1000 ja 1470 välillä. Inkat valtasivat Chimorin vuonna 1475,[1] 50 vuotta ennen konkistadorien saapumista alueelle. Valtion pääkaupunki oli Chan Chan -niminen kaupunki,[1] joka sijaitsi lähellä nykyistä Trujillon kaupunkia. Chan Chan oli Amerikkojen suurin kaupunki ennen espanjalaisten valloituksia.[1] Chimorin valtakuntaan kuului sen ollessaan laajimmillaan melkein tuhat kilometriä Tyynen valtameren rannikkoa.[1]

Chimor laajimmillaan.
Chimulaista keramiikkaa.

Yhteiskunta jakautui luokkiin ja ammattikuntiin. Kuningasta palvottiin puolijumalana. Valtiolla oli keskitetty hallinto, ja valtion laajetessaan siitä tuli valtioliitto. Laajenemisen syinä on saattanut olla hallitsijoiden ahneus rikkauksille. Valtakuntaan kuului laajimmillaan 20 jokilaaksoa ja 20 miljoonaa asukasta.

Valtakunta alkoi laajeta 1200-luvulla, jolloin pääkaupungissa oli noin 8 000 asukasta. Keskeisenä vastustajana oli pohjoisen Sicán. Inkat nousivat vastustajaksi vasta 1400-luvulla. Inkat valloittivat alueen 1462–1475. Laajimmalle kulttuuri levisi juuri inkojen valtakaudella, kun chimut tuottivat inkoille tavaroita.

Kulttuuri

Chimorin kansaa sanotaan chimuiksi ja kulttuuria Chimúksi. Chimú nousi Moche-kulttuurin raunioille. Kulttuurista tiedetään vähän ja vain sen verran, mitä arkeologisista löydöistä on pystytty päättelemään.

Chimorin kansa valmisti keramiikkaa käyttämällä muotteja ja kokosi isoimmat astiat erikseen valmistetuista osista. Astioiden muodot ja koristeaihiot saivat pitkälti vaikutteita Moche-keramiikasta. Chimú-kulttuuri kehittyi korkealle tasolle myös metallurgiassa. Useista raaka-aineista, esimerkiksi kuparista, hopeasta ja kullasta, valmistettiin tavallisia käyttöesineitä, kuten pikareita, lautasia ja koruja. Kankaiden raaka-aineina kulttuuri käytti puuvillaa, mutta myös laamaeläinten villaa. Kankaat olivat kuvioituja, ja niitä saatettiin vielä koristella esimerkiksi höyhenillä ja metallikoristeilla.[2]

Lapsiuhrit

Joukko Perussa toimivia tutkijoita löysi keväällä 2018 Huanchacon alueelta muinaisen joukkohaudan, joka sisälsi 140 uhratun lapsen ja 200 uhratun laaman jäänteet. Lasten rintarangat oli viilletty auki, ja heiltä oli poistettu sydämet. Jonkin matkan päästä tutkijat löysivät toisen joukkohaudan, jossa oli 227 lapsen jäänteet. Tutkijat epäilevät että nämä iältään 4–14-vuotiaat lapset oli joskus 1400-luvulla uhrattu rituaalissa Chimu-kulttuurin jumalille, jotta jumalat lopettaisivat El Niño -ilmiön aiheuttamat rankkasateet ja lepyttäisivät tulvat.[3][4]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.