Chigi (suku)
Chigi on italialainen aatelissuku, joka on alun perin lähtöisin Sienasta. Suku vaurastui pankkitoiminnalla, ja siitä tuli 1600-luvulla ruhtinassuku paavien hallitsemassa Roomassa ja Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.[1]
Chigi | |
---|---|
Chigi-suvun vaakuna |
|
Kotipaikka | Siena |
Aktiivisena | 1600-luvulta |
Ala | pankkiireina, paaveina |
Jäseniä |
Aleksanteri VII Agostino Chigi |
Suvun ensimmäinen maineikas jäsen oli Agostino Chigi, josta tuli Roomassa huomattava pankkiiri. Hän oli yhden Euroopan vauraimman liikemiessuvun päämies. Chigin suku lainasi rahaa paaveille ja hallinnoi kirkon tuloja sekä käytti runsaasti rahaa näyttäviin hankkeisiin ja tuki avokätisesti kirjailijoita ja taiteilijoita. Agostino Chigi kuoli vuonna 1520.[1]
Fabio Chigi valittiin paaviksi vuonna 1655 ja hän otti nimekseen Aleksanteri VII. Paavi Aleksanteri keräsi huomattavan Biblioteca Chigianan, joka on nykyisin osa Vatikaanin kirjastoa. Aleksanteri VII aateloi veljenpoikansa Agostinon Farnesen Compagnon prinssiksi ja Ariccian herttuaksi. Aleksanteri VII:n kuoltua Chigin suvun roomalainen haara palveli paaveja ja menestyi. Vuonna 1852 tämä sukuhaara muutti nimekseen Chigi-Albani, sillä suvun jäseniä oli mennyt naimisiin tuolloin jo sammuneen Albanin suvun jäsenten kanssa.[1]
Chigin suvun Roomassa pitkään omistama kaupunkipalatsi Palazzo Chigi on nykyään Italian hallituksen toimipaikka.[2]
Lähteet
- Chigi Family Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
- Chigi Palace (englanniksi) Roma – sito turistico ufficiale (Rooman kaupungin viralliset turismisivut). Viitattu 11.12.2022.