Cheondogyo

Cheondogyo (hangul: 천도교; hanja: 天道教) on Donghak-liikkeestä Korean niemimaalla 1800-luvulla syntynyt uskonnollinen liike. Palvonnan kohteena on Hanulnimiksi kutsuttu jumala. Ihminen ilmentää cheondogyon mukaan samaa olemusta kuin Hanulnim. Ihmisen tulee jalostaa mielensä sopusointuun Hanulnimin kanssa. Perimmäisenä tavoitteena on maanpäällisen paratiisin saavuttaminen.

Cheondogyo-uskonnon lippu

Etelä-Korean yli 48-miljoonaisesta väestöstä noin 1 130 000 henkeä tunnustaa cheondogyoa. Heistä noin 400 000 asuu pääkaupungissa Soulissa. Etelä-Koreassa on 280 cheondogyolaista kirkkoa, joista Soulissa 21.[1]

Myös Pohjois-Koreassa on cheondogyon harjoittajia. Chondoist Ch'ôngu -puolue toimii työväenpuolueen alaisena.[2]

Historia

Cheondogyon perusti Choe Je-u. Hän vastusti länsimaisten tapojen, erityisesti kristinuskon, leviämistä ja uskoi maan moraaliseen rappioon. Choe Suun vietti 10 vuotta kierrellen maata ja sitten 6 vuotta meditoiden. Meditoidessaan hän sai mystisen kokemuksen ja kirjan. Vuonna 1860 hän sai näyn Hanulnimilta, joka ohjeisti hänet pelastamaan ihmiskunnan sairaudelta. Suun alkoi levittää näkemyksiään vuonna 1861, mutta sai heti vastaansa Korean konfutselaisen hallinnon. Vuonna 1864 Choe otettiinkin vangiksi ja teloitettiin. Suurin osa hänen perheestään ja cheondogyon johtajista karkotettiin. Ennen kiinni jäämistään Ch’oe Suun oli kuitenkin saanut valmiiksi Nonhakmoonin, josta tuli osa uskon pyhiä kirjoituksia. Teoksessa hän julisti liikkeensä Tonghakiksi eli itäiseksi tieksi, jonka vastakohta oli läntinen tie eli katolilaisuus. Ch’oe Suunin asettama seuraaja Ch’oe Si-Hyung jatkoi kuitenkin uskon levittämistä salaa. Cheondogyon pyhät kirjoitukset julkaistiin vuosina 1880-1881 ja vähitellen liike alkoi elpyä hallinnon vainoista. Liike muuttui vuonna 1893 poliittisemmaksi ja sen tarkoituksena oli suojella Koreaa ulkomaisilta vaikutteilta. Vuonna 1894 Chullan provinssissa syttyi hallinnon vastainen kapina, joka yhdistettiin tonghakkiin. Liike jatkoi yrityksiään maan uudistamiseksi vuosisadan loppuun saakka.[3]

Ch’oe Si-Hyung kohtasi saman kohtalon kuin hänen edeltäjänsäkin, hänet teloitettiin vuonna 1898. Hänen seuraajansa Son Byong-hi otti käyttöön nimityksen cheondogyo tonghakin sijaan. Tarkoituksena oli viestittää maan hallinnolle liikkeen muuttuneen poliittisesta puhtaasti uskonnolliseksi liikkeeksi. Tämä ratkaisi ongelmat Korean hallinnon kanssa, mutta uusia ongelmia tuli jälleen Japanin miehitettyä Korean vuonna 1910. Vuonna 1919 cheondogyon johtajat perustivat itsenäisyysliikkeen, mikä johti kovaan Japanin vastaiskuun. Son Byong-hi ja monet muut cheondogyon johtajat vangittiin, mutta ennen vangitsemistaan Byong-hi nimitti seuraajakseen Park In-hon, joka jatkoi itsenäisyystaistelua Koreassa. Ennen toisen maailmansodan alkua cheondogyon vahva tukialue oli Pohjois-Koreassa, jossa sillä oli yli miljoona seuraajaa. Vuonna 1921 liikkeelle oli rakennettu päämaja Souliin ja sama rakennus on edelleen samassa käytössä.[3]

Lähteet
  1. Seoul Metropolitan Government (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. The World Factbook (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. J. Gordon Melton, Martin Baumann: Religions of the world: a comprehensive encyclopedia of beliefs and practices, s. 600-601. ABC-CLIO, 2010. ISBN 978-1-59884-203-6. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.