Charlie Hall

Charles ”Charlie” Hall (19. elokuuta 1899 Birmingham, Iso-Britannia – 7. joulukuuta 1959 North Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat[1]) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, joka esiintyi muun muassa Laurelin ja Hardyn komediaelokuvissa 1920- ja 1930-lukujen aikana.

Hall syntyi Birminghamissa Englannissa. Hänen väitetään nuoruudessaan kuuluneen kuuluisan Fred Karnon vaudevilleseurueeseen, vaikkakaan siitä ei ole kirjallisia todisteita[2]. Hall saapui Yhdysvaltoihin 1920-luvun alussa, ja siten hänelle sukeutuikin yli 30 vuoden elokuvaura Hollywoodissa ystävänsä, elokuvakoomikko Bobby Dunnin (1890–1937) avustuksella. Hänet nähtiin esimerkiksi Buster Keatonin ja Charley Chasen elokuvissa, mutta parhaiten hänet muistetaan yleisesti piskuisten ja pahantuulisten miesten rooleista Laurelin ja Hardyn Ohukainen ja Paksukainen -komediaelokuvissa. Hall oli muista Laurelin ja Hardyn elokuvien konnaroolien esittäjistä poiketen pienikokoinen, ainoastaan 164 senttiä pitkä. Hänellä oli myös vahva brittiaksentti, minkä vuoksi hänelle ei kirjoitettu heidän elokuvissaan paljoa vuorosanoja.

Hall esiintyi Laurelin ja Hardyn elokuvissa vuodesta 1923 alkaen lähinnä pienissä sivurooleissa, kuten lyhytelokuvissa The Second Hundred Years (1927), The Battle of the Century (1927), Two tars (1928), Hotellissa tapahtuu (1929), Kämppäkaverin kihti (1934), Kommellusten ketjukauppa (1935) sekä kaksikon palkitussa lyhytelokuvassa Muuttomiehet pulassa (1932). Lyhytelokuvien lisäksi hän esiintyi useassa kaksikon kokoillan elokuvassa. Hall oli mukana Laurelin ja Hardyn elokuvien sivurooleissa 47 kertaa[2], useammin kuin kukaan muu. Hänen viimeiseksi kaksikon elokuvakseen jäi Lattapäät lainehilla (1940), missä hän esiintyi hotellivirkailijan roolissa.

Hall näytteli urallaan kaikkiaan yli 250 elokuvassa, joista viimeiseksi jäi lyhytelokuva So You Wanna Play Piano (1956). Hän kuoli 60-vuotiaana vuonna 1959.