Charles Hoff

Taidekoulutuksen rinnalla Hoff kehittyi aikakauden parhaaksi seiväshyppääjäksi. Hän oli aloittanut urheilun 13-vuotiaana.[2] Ensimmäisen seiväshypyn Norjan mestaruuden hän voitti vuonna 1922 ja teki syksyllä 1922 ensimmäisen maailmanennätyksensä parantamalla amerikkalaisen Frank Fossin ennätystä kolmella sentillä tulokseen 4,12. Kaikkiaan Hoff voitti viisi Norjan mestaruutta eli vuosina 1922-1925 ja viimeisen 1933. Vuonna 1922 hän saavutti Iso-Britannian avoimen seiväshyppymestaruuden. Hoff paransi seiväshypyn maailmanennätystä kaikkiaan neljä kertaa eli

• 4,12 m 3. syyskuuta 1922 Kööpenhaminassa,
• 4,21 m 22. heinäkuuta 1923 Kööpenhaminassa,
• 4,23 m 13. elokuuta 1925 Oslossa,
• 4,25 m 27. syyskuuta 1925 Turussa[3].

Hoffin Turussa tekemä ME säilyi toukokuuhun 1927, jolloin amerikkalainen Sabin Carr paransi ennätystä kahdella sentillä. Hoff oli ainoa ennen Toista maailmansotaa ME:n tehnyt norjalaisyleisurheilija. Maailmansodan jälkeen norjalaisia ME:n tekijöitä on sitten tullut useampia, kuten Sverre Strandli, Audun Boysen, Egil Danielsen, Terje Pedersen, Grete Waitz, Ingrid Kristiansen ja Trine Hattestad.

Charles Hoff osallistui Pariisin vuoden 1924 olympialaisiin, mutta lajina ei ollut seiväshyppy, jonka olympiakisaan hän ei kyennyt loukkaantumisen vuoksi osallistumaan. Sitä vastoin hän osallistui 400 ja 800 metrille, joilla matkoilla hän oli juossut aiemmin 48,8 ja 1.56,7. Pariisissa hän sijoittui 800 metrillä parhaiten eli kahdeksanneksi. Hän eteni 400 metrillä Pariisissa välieriin.[4] Juoksumenestys ei Hoffille ollut mitenkään uutta, sillä hän oli Norjan mestari 200 metrillä vuosina 1923 ja 1924, 400 metrillä 1924, kolmiloikassa 1922 ja 1923.[5]

Talvella 1926 Hoff matkusti Yhdysvaltoihin, jossa hän kilpaili sisähallikisoissa.[2] Tähän liittyen Hoff julistettiin palkkioidensa vuoksi ammattilaiseksi ja esti hänen kilpailunsa tulevissa Amsterdamin vuoden 1928 kesäolympialaisissa.[6], [7] Martti Jukola kirjassaan "Urheilun pikkujättiläinen" kuvaa Hoffin ammattilaiseksi julistamisen taustaa[8]:

»Charles Hoff kilpaili talvella 1926 Amerikassa voittaen kaikki kilpailunsa. Se kävi jenkkien sisulle ja vihreinä kateudesta he katselivat, kuinka pohjolan mies leikitellen keräsi ensipalkintoja heidän "leipälajissaan". He päättivät raivata hänet tieltään - siltä tapausten kulku näytti. Hoffin ollessa kaukana Lännessä järjestäjät äkkiä kieltäytyivät suorittamasta hänelle matkakorvauksia väittäen hänen jo saaneen liikaakin. Elääkseen ja päästäkseen kotiin Hoffin oli esiinnyttävä eräässä varieteessä, jossa hän suoritti pienen pilailun. Hän oli palaavinaan yöllä kotiin hiprakassa, ei muka löytänyt avaintaan eikä päässyt sisään. Silloin hän otti talon nurkalta pyykkiseipään ja hyppäsi 4:ssä kerroksessa olevasta asuntonsa ikkunasta sisälle - sekä samalla ulos amatöörien karsinasta. Amerikan Urheiluliiton painostuksesta Norjan liiton oli julistettava hänet ammattilaiseksi.»

Syyskuussa 1931 Hoff hyppäsi seipäässä tuloksen 4,31, joka olisi ollut uusi ME, mutta amatööriyden menettämisen myötä tulosta ei hyväksytty ME:ksi.

[5]

• 100 metriä: 10,8 (6. lokakuuta 1923, Stettin)
• 200 metriä: 22,0 (23. syyskuuta 1922, Tukholma)
• 400 metriä: 49,1 (11. heinäkuuta 1924, Pariisi)
• 800 metriä: 1.55,9 (24. syyskuuta 1924, Tukholma)
• Seiväshyppy: 4,25 cm (27. syyskuuta 1925, Turku)
• Pituushyppy: 7,41 cm (22. elokuuta 1925, Trondheim)
• Kolmiloikka: 14,38 cm (19. elokuuta 1922, Kristiania)

Hoff oli urheilu-uran aikana myös aktiivi itsenäinen urheilutoimittaja.[2] Vuosina 1927-1936 Charles Hoff toimitti urheilulehti Sportsmandenia.[9] Hoffin tyylinä lehdissä oli korostaa sensatiomaisia uutisia isoilla otsikoilla ja siihen liittyvillä kuvilla. Sportmanden-uran jälkeen hän siirtyi toiseen norjalaislehteen Oslo Illustrerte sen urheilutoimittajaksi. Tässä tehtävässä hän oli vuosina 1936-1940.

Ennakoiden tulevaa Toisen maailmansodan aikaista saksalaisvaltaa Norjassa Hoff kirjoitti myös maan kansallissosialistisen puolueen Nasjonal Samlingin lehteen Fritt Folk .

Tähän ajanjaksoon ajoittuu myös Hoffin toiminta yleisurheiluvalmentajana Norjan yleisurheiluliitossa.

Charles Hoff norjalaisena natsihallinnon urheilujohtajana kesällä 1941.

Saksa miehitti Norjan huhtikuussa 1940. Toisin kuin useimmat norjalaiset urheilutaustaiset Hoff liittyi uuden natsihallinnon riveihin. Jo huhtikuussa 1940 hän kehotti radion välityksellä norjalaisia urheilijoita, jotka osallistuivat taisteluun saksalaisia vastaan, laskemaan aseensa ja liittymään "uuden Norjan rakennustyöhön".[10] Hänestä tuli syyskuussa 1940 uudelleenorganisoidun Norjan urheiluliikkeen johtohenkilöitä. Tällöin hän liittyi Vidkun Quislingin johtaman Nasjonal Samling-puolueen jäseneksi. Hoff nousi vuonna 1942 Norjan natsihallinnon urheilujärjestön johtajaksi. Hoffilla oli roolissaan kunnianhimoiset tavoitteet Norjan urheilutoiminnan järjestämisessä.[11] Vuoteen 1944 mennessä natsihallinto lopetti kuitenkin tuen Hoffin urheilua koskeviin suunnitelmiin, jonka vuoksi protestiksi Hoff erosi natsihallinnon urheilujärjestön johdosta.[12]

Maailmansodan jälkeen Norjassa natsihallintoon osallistuneet tuomittiin rangaistuksiin. Hoff sai vuonna 1947 yhdeksän vuoden tuomion.[1] Vankeusrangaistuksen jälkeen Hoff työskenteli kirjallisuustoimittajana Hauge & Co-kustannusliikkeesä. Itse Hoff julkaisi vuonna 1952 dekkarin Kuolema Bygdø-puistokujalla (norj. Døden i Bygdø Allé) salanimellä Texas Bang. Aiemmin Hoff oli jo julkaissut novellin Systemet urheilu-uransa aikana vuonna 1925[2] sekä kirjan kokemuksistaan Yhdysvalloissa 1927 nimellä Fra New York til Hollywood.[1]

Hoffin sodanaikaisen urheilujohtajuuden ideoista norjalaisessa urheiluelämässä osa toteutui maailmansodan jälkeen, kuten liikuntatieteellinen korkeakoulutus vuodesta 1968 ja valtion omistama veikkausyhtiö Norsk Tipping vuodesta 1948.