Charles G. D. Roberts

Charles George Douglas Roberts syntyi 10. tammikuuta 1860 Douglasissa, New Brunswickissa vanhimpana Emma Wetmore Blissin ja George Goodridge Robertsin kuudesta lapsesta. Isä oli anglikaanisen kirkon pappi.[2][3] Roberts varttui 14-vuotiaaksi Westcockin kylässä lähellä Sackvillea. Hän kävi kotikoulua isänsä opetuksessa. Perheen muutettua Frederictonin kaupunkiin  hän kävi siellä lukion ja valmistui New Brunswickin yliopistosta.[4]

Roberts työskenteli ensin opettajana ja toimittajana kunnes vuonna 1885 hänet valittiin Nova Scotian King's Collegen englannin, taloustieteen ja ranskan professoriksi. Hän toimi virassa vuoteen 1895.[2] Ensimmäinen runokokoelmansa hän julkaisi 20-vuotiaana v. 1879.[4][2] Seuraavana vuonna hän solmi avioliiton Mary Isabel Fenetyn kanssa. Pariskunta sai neljä lasta.[2]

Roberts muutti vuonna 1897 ilman perhettään New Yorkiin, missä hän joutui taloudellisista syistä siirtymään kirjoittamaan proosaa, joka tuotti taloudellisesti paremmin kuin runous. [4]

Ennen paluutaan Kanadaan vuonna 1925 Roberts ehti aloittaa freelancerina, työskennellä toimittajana New Yorkissa ja palvella 1. maailmansodassa Britannian ja Kanadan armeijassa; hän piti luentoja ja kiersi Euroopassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa sekä julkaisi kirjoja. Euroopan vuosinaan hän asui Lontoossa.[2] Kanadaan, Torontoon palattuaan hän jatkoi väsymättä ponnistelujaan kanadalaisen kirjallisuuden hyväksi ja aloittelevien kirjailijoiden tukemiseksi ja alkoi taas itse kirjoittaa runoja, jotka ilmestyivät kahdessa kokoelmassa.[4][3]

Roberts sai lukuisia tunnustuksia  runsaasta ja monipuolisesta tuotannostaan ja vaikutuksestaan Kanadan kirjallisuuteen.[4][2] Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1935.[4][2]

Ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen Roberts meni naimisiin Joan Montgomeryn kanssa vuonna 1943. Charles G.D. Roberts kuoli Torontossa 26. marraskuuta 1943.[2]

Roberts oli monipuolinen kirjoittaja. Hän julkaisi runojen lisäksi romaaneja ja Kanadan historiaa ja luontoa käsitteleviä tietokirjoja, matkakirjoja ja fiktiota. Hän aloitti runojen kirjottamisen jo teini-iässä ja saavutti merkittävän aseman runoilijana.[4]

Suomessa Roberts tunnetaan eläintarinoistaan, joissa hän hyödynsi varhaisia kokemuksiaan luonnonvaraisista eläimistä New Brunswickin  rannikon merellisissä suometsissä. Robertsia pidetään toisena modernin eläintarinan luojista Ernest Thompson Setonin kanssa.[4] Roberts oli kiinnostunut eläinpsykologiasta ja hyläten sekä uskon sokeisiin vaistoihin että eläimen inhimillistämisen pyrki kuvaamaan eläimiä realistisesti niiden luonnollisessa ympäristössä[2] ja soveltamaan psykologian ja biologian tutkimustuloksia. [5] Robertsin tarinat on kerrottu todellisten eläinten näkökulmasta ja hän halusi palauttaa ihmisen luonnon yhteyteen. [6][5] Tarinoista monet ovat jännityskertomuksia, joissa neuvokkaimmat selviytyvät vihamielisen ympäristön asettamista haasteista, usein sattuman avustuksella.[7][8] Roberts julkaisi kaikkiaan noin 200 eläintarinaa yli kahdessakymmenessä kokoelmassa.[9] [2][10] mutta kaikkia ei ole suomennettu.

Robertsin teoksista on ilmestynyt suomeksi kolme romaania: I.K. Inhan suomentama Aarniometsän sydän (WSOY, 1916), joka kertoo keskelle erämaata muuttaneen perheen suhteesta villieläimiin[11], ensimmäisistä ihmisistä ja esihistoriallisen ajan eläimistä  kertova Ihmiselon aamuna - romaani maailman aamuhämärästä (Kirja, 1921) Alli Niemisen suomentamana[12] ja myöhemmin lyhennettynä nimellä Tulen löytäjät[12] sekä Lyyli Vihervaaran suomentama Punakettu -  kertomus sen seikkailurikkaasta elämästä Ringwaakin saloilla ja kuinka se lopulta voitti heimonsa viholliset ( Karisto 1920), joka nimensä mukaisesti on ketun "elämäkerta".

Robertsin eläinkertomuksia on julkaistu suomeksi kolmena kokoelmana.  Eläinvaltiaita ( WSOY 1917) sisältää kymmenen tarinaa, jotka on kääntänyt suomeksi I. K. Inha. [13], Korven kulkuri - lukuja luonnon kirjasta  -kokoelmassa ( Karisto 1918) on viisi Hertta Enkvistin suomentamaa eri eläimiä käsittelevää kertomusta ja Ilmari Hildénin kokoama Luonnon kätköistä : eläinkertomuksia ( WSOY 1926)[14].

Lisäksi erillisinä tai antologioissa ovat ilmestyneet kertomukset Miten kissasta tuli Robinson Crusoe[15], Voikko : hevostarina[16] ja Metsässä[17]

• Vapaasti ladattavia Charles G.D. Robertsin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa

• Vapaasti ladattava Punakettu E-kirjana Gutenberg-projektissa