Charles Barry

Charles Barry (23. toukokuuta 1795 Lontoo – 12. toukokuuta 1860 Lontoo) oli brittiläinen arkkitehti, jonka työt edustavat pääasiassa uusgotiikkaa. Hänen tunnetuimpia töitään on Britannian parlamenttitalo eli Westminsterin palatsi, jonka pääarkkitehti hän oli.[1]

Charles Barry, John Prescott Knightin maalaama muotokuva vuodelta 1851.

Barry oli paperikauppiaan poika. Hän toimi aluksi oppipoikana maanmittaus- ja arkkitehtitoimistossa ja perehtyi arkkitehtuuriin vuosina 1817–1820 Manner-Eurooppaan ja Lähi-itään suorittamallaan laajalla kiertomatkalla. Vuodesta 1820 hän asui ja työskenteli synnyinkaupungissaan Lontoossa. Barryn ensimmäisiä suunnittelutöitä oli 1820-luvulla rakennettu Brightonin Pyhän Pietarin kirkko. Hänen suunnittelemistaan rakennuksista vuonna 1832 Lontoon Pall Mall -kadulle valmistunut Travellers Clubin talo oli kaupungin ensimmäinen italialaista renessanssipalatsia jäljitellyt rakennus. Vuosina 1837–1841 rakennettu Reform Clubin talo edusti samaa tyyliä suuremmassa mittakaavassa. Barry suunnitteli Lontooseen myös hienoja yksityistaloja, komeimpana 1850-luvulla valmistunut Bridgewater House. Muualle Englantiin hän suunnitteli muun muassa Manchesterin taidemuseon (1824–1835) ja Ateneumin (1836–1839) sekä Halifaxin kaupungintalon (1860-luvun alku). Birminghamissa hänen tunnetuin työnsä on vuosina 1833–1837 rakennettu goottilaistyylinen King Edward’s School -poikakoulu.[1]

Barryn päätyö, Westminsterin palatsi Lontoossa.

Vuonna 1836 Barry voitti vuotta aiemmin julistetun suunnittelukilpailun uudesta parlamenttitalosta Lontooseen. Vanha rakennus oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1834. Parlamenttitalon suunnittelu ja toteutus työllisti häntä hänen loppuikänsä, ja hän teki työn A. W. N. Puginin kanssa. He suunnittelivat uusgoottilaista tyyliä edustaneen Westminsterin palatsin, jota koristaa kaksi epäsymmetrisesti sijoitettua tornia. Barryn kuoltua ennen rakennuksen valmistumista työn saattoi loppuun hänen poikansa Edward Middleton Barry.[1]

Barry valittiin Royal Academy of Artsin jäseneksi vuonna 1841, ja hänet lyötiin ritariksi vuonna 1852. Hänet on haudattu Westminster Abbeyn katedraaliin.[1]