Charles A. Horner

Charles Albert “Chuck” Horner[1] (s. 19. lokakuuta 1936)[2] on yhdysvaltalainen kenraali, joka palveli NORADin, U.S. Space Commandin ja Air Force Space Commandin komentajana lokakuuhun 1994. Hornerin vastuualueisiin kuuluivat Yhdysvaltain ja Kanadan ilmapuolustuksen sekä Yhdysvaltain asevoimien avaruustoiminnan johtaminen.

Charles A. Horner
Kenraali Charles Hornerin virallinen valokuva.
Kenraali Charles Hornerin virallinen valokuva.
Henkilötiedot
Muut nimet ”Chuck”
Syntynyt19. lokakuuta 1936
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Yhdysvallat
Palvelusvuodet 1958–1994
Komentajuudet NORAD
USSPACECOM
AFSPC
USAFCENT
9. ilma-armeija
Taistelut ja sodat Vietnamin sota
Persianlahden sota
Sotilasarvo kenraali
Kunniamerkit Distinguished Service Medal
Silver Star
Legion of Merit
Distinguished Flying Cross
Meritorious Service Medal
Air Medal
Aerial Achievement Medal
Air Force Commendation Medal

Hän on komentanut uransa aikana taktista koulutuslennostoa, hävittäjälennostoa, kahta ilmavoimien divisioonaa ja yhtä ilma-armeijaa. 9. ilma-armeijan komentajana hän sai vastuulleen myös United States Air Forces Central Commandin komentajan tehtävät, joissa hän vastasi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten ilmaoperaatioista Persianlahden sodan operaatioissa Desert Shield ja Desert Storm. Lentäjäuransa aikana Horner kerrytti yli 5 300 lentotuntia useilla eri hävittäjätyypeillä.

Elämäkerta

Iowasta kotoisin oleva Horner suoritti kandidaatin tutkinnon Iowan yliopistosta vuonna 1958 ja liittyi sen jälkeen 1. lokakuuta ilmavoimiin reserviupseerien koulutusyksikön (engl. Reserve Officer Training Corps) kautta. Hänet koulutettiin F-100 Super Sabre -kalustolla, ja hän ansaitsi marraskuussa 1959 lentäjän merkin Laredon lentotukikohdassa Texasissa. Horner sijoitettiin ensin 492. taktiseen hävittäjälaivueeseen Englannissa. Kolmen vuoden palveluksen jälkeen hän sai jatkokoulutuksen F-105 Thunderchief -kalustolle ja siirtyi samalla 4. taktisen hävittäjälennostoon Seymour Johnsonin lentotukikohtaan Pohjois-Carolinaan.[3] Hornerin sisko ja hänen vanhempansa kuolivat auto-onnettomuudessa vuonna 1964.[4]

Vietnamin sodasta 9. ilma-armeijan komentajaksi

Horner liittyi vapaaehtoisena Kaakkois-Aasiassa käynnissä olleen Vietnamin sodan sotatoimiin. Hänet sijoitettiin Thaimaasta toimineeseen 388. taktiseen hävittäjälennostoon, missä hän lensi 41 taistelutehtävää F-105 Thunderchiefilla. Puolen vuoden kommenuksen jälkeen hän palasi lennonopettajaksi Manner-Yhdysvaltoihin. Horner lähti toiselle Kaakkois-Aasian komennukselleen toukokuussa 1967, ja hänet sijoitettiin Thaimaan Koratin lentotukikohtaan. Toisen komennuksensa aikana hän lensi jälleen F-105 Thunderchiefilla ja toimi ”Wild Weaselina”, jonka tehtävänä oli vihollisen ilmatorjuntakohteiden tuhoaminen. Horner lensi toisella komennuksellaan yli 70 taistelulentoa.[5]

Toisen Kaakkois-Aasian komennuksensa jälkeen hän palasi syyskuussa 1967 lennonopettajaksi Nellisin lentotukikohtaan. Tehtävien ohessa hän toimi yhdysupseerina ilmavoimien Tactical Fighter Weapons Schoolissa.[5] Lentäjäuransa aikana Horner kerrytti yli 5 300 lentotuntia useilla eri hävittäjätyypeillä.[3]

Horner toimi lokakuusta 1969 esikuntaupseerina Tactical Air Commandin (TAC) ja Yhdysvaltain ilmavoimien esikunnissa. Elokuussa 1975 hän aloitti jatko-opinnot National War Collegessa, mistä hän suoritti tutkinnon vuotta myöhemmin. Tästä hän jatkoi kahden taktisen hävittäjälennoston johtotehtäviin ja edelleen kahden lentodivisioonan komentajaksi ja Air Defense Weapons Centerin johtoon. Horner sai vuonna 1987 vastuulleen 9. ilma-armeijan.[5]

Persianlahden sota ja eläköityminen
Bahrainin hallitsija Isa ibn Salman Al Khalifa luovuttaa Bahrain-mitalin Hornerille operaatio Desert Stromin päätyttyä.

Irak hyökkäsi Kuwaitiin Hornerin ollessa matkalla TAC:n esikuntaan elokuussa 1990. Hän sai pikaisen kutsun takaisin komentopaikalleen 9. ilma-armeijassa. Sieltä hän jatkoi matkaansa Central Commandin esikuntaan antamaan tilannekatsausta kenraali Norman Schwarzkopfin kanssa Yhdysvaltain silloiselle presidentille George W. Bushille. Tästä Horner jatkoi edelleen Saudi-Arabiaan, missä hän sai vastuulleen Persianlahden sodan operaatio Desert Shieldin ilmaoperaatioiden suunnittelun. Horner jatkoi samoissa tehtävissä operaatio Desert Stormissa, jonka aikana hän tuli suurelle yleisölle tutuksi esiinnyttyään sotaa seuranneissa päivittäisissä lehdistötilaisuuksissa.[5]

Horner ylennettiin kenraaliksi Persianlahden sodan päätyttyä. Hän siirtyi NORADin ja Air Force Space Commandin komentajaksi, mistä hän eläköityi lokakuussa 1994. Palveluksensa päätyttyä Horner asui vaimonsa[5] Mary Jo Hornerin[6] kanssa Floridan Eglinin lentotukikohdan läheisyydessä.[5] Hornereilla on kaksi tytärtä ja poika.[4] Hän avusti Tom Clancya kirjan Every Man a Tiger kirjoittamisessa.[5]

Ylennykset

Lähde: [3]

  • Vänrikki, 13. kesäkuuta 1958
  • Luutnantti, 12. kesäkuuta 1960
  • Kapteeni, 1. lokakuuta 1963
  • Majuri, 1. kesäkuuta 1969
  • Everstiluutnantti, 1. marraskuuta 1973
  • Eversti, 1. helmikuuta 1975
  • Prikaatikenraali, 1. elokuuta 1982
  • Kenraalimajuri, 1. heinäkuuta 1985
  • Kenraaliluutnantti, 1. toukokuuta 1987
  • Kenraali, 1. heinäkuuta 1992

Tunnustukset

Lähde: [3]

  • Distinguished Service Medal tammenlehvillä
  • Silver Star tammenlehvillä
  • Legion of Merit
  • Distinguished Flying Cross
  • Meritorious Service Medal tammenlehvillä
  • Air Medal kymmenellä tammenlehdellä
  • Air Force Commendation Medal tammenlehvillä
  • Combat Readiness Medal
  • National Defense Service Medal pronssitähdellä
  • Armed Forces Expeditionary Medal pronssitähdellä
  • Vietnam Service Medal pronssitähdellä
  • Republic of Vietnam Campaign Medal
  • Order of the Sword
  • Meritorious Service Cross (Kanada)

Lähteet
  1. South, Todd: Desert Storm memorial marks an ‘atonement’ for Vietnam War mistakes militarytimes.com. 26.2.2019. Washington, D. C.: Sightline Media Group. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  2. Boyne, Walter J. (toim.): Air Warfare: an International Encyclopedia: A-L, s. 310. Santa Barbara, Kalifornia: ABC-CLIO Inc, 2002. ISBN 1-57607-729-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.10.2019). (englanniksi)
  3. General Charles A. Horner af.mil. Syyskuu 1993. Yhdysvaltain ilmavoimat. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  4. Kennedy, J. Michael: Profile: Gen. Horner, Architect of Allies’ Air Success latimes.com. 22.1.1991. Riad, Saudi-Arabia: Los Angeles Times. Viitattu 29.10.2019. (englanniksi)
  5. Charles A. “Chuck” Horner phideltatheta.org. Phi Delta Theta Fraternity. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  6. Public Papers of the Presidents of the United States: George H. W. Bush (1991, Book I) (s. 279–281) govinfo.gov. 17.3.1991. U.S. Government Publishing Office. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.