Champlainjärvi
Champlainjärvi (engl. Lake Champlain, ransk. lac Champlain) on laaja järvi itäisessä Pohjois-Amerikassa, Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla.
Champlainjärvi | |
---|---|
Champlainjärven sijainti |
|
Valtiot |
Yhdysvallat Kanada |
Paikkakunta | Vermont, New York ja Québec |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Richelieujoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 29 m |
Pituus | 201 km |
Leveys | 23 km |
Rantaviiva | 945 km |
Pinta-ala | 1 130 km² |
Tilavuus | 25,8 km³ |
Keskisyvyys | 19,5 m |
Suurin syvyys | 122 m |
Valuma-alue | 21 326 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Champlainjärvi on pitkänomainen ja se sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisesti New Yorkin ja Vermontin osavaltioiden rajalla. Järven pohjoisin osa ulottuu jonkin jonkin matkaa Kanadan Québecin provinssiin.
Champlainjärvi on Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin luonnonjärvi. Se on noin 180 km:n pituinen ja enimmillään 19 km leveä. Järven itäpuolella nousevat Green Mountains -vuoret Vermontissa ja länsipuolella Adirondackin vuoristo New Yorkissa.[1] Järveen laskee useita jokia Yhdysvalloista, ja järvi itse laskee pohjoiseen Richelieujoen kautta Saint Lawrencen jokeen Montrealin alapuolella. Järvi on noin 30 metriä merenpinnan tason yläpuolella.
Champlainjärven tärkeimmät satamat ovat Burlington, Port Henry ja Plattsburgh. Niillä on nykyään vain pienimuotoista liikennettä. Aiemmin satamilla kuitenkin oli huomattava kaupallinen ja sotilaallinenkin merkitys. 1800-luvulla järvi yhdistettiin kanavalla etelään virtaavaan Hudsonjoen vesistöön. Yhdysvaltain vapaussodan yhteydessä vuonna 1776 järvellä käytiin Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen taistelu, joka päättyi amerikkalaisten tappioon.
Järvi tunnetaan myös oletetusta vesihirviö Champista, jota alueen matkailuelinkeino hyödyntää.
Järvi on saanut nimensä ranskalaisen tutkimusmatkailijan Samuel de Champlainin mukaan, joka löysi järven 1609.