Chaetomium

Chaetomium on homesienisuku, johon kuuluu yli 180 lajia. Useat niistä kasvavat maaperässä, puutavarassa tai olkea sisältävässä materiaalissa. Homesientä on jo pitkään pidetty kosteusvaurioindikaattorina.[1] Kosteusvauriorakennuksissa Chaetomium kasvaa erilaisilla selluloosaa sisältävillä kasvualustoilla, paperi- ja kartonkialustoilla, harvemmin kivimateriaalilla tai keraamisilla alustoilla.[2]

Chaetomium-kasvua kosteusvauriorakenteessa.

Chaetomium-suvussa on useita toksiinien tuottajalajeja. Chaetomiumin on arveltu olevan yleisimpien haitallisten sisätilahomeiden joukossa. Eräässä tutkimuksessa tutkittiin noin 800 kosteusvaurioitunutta rakennusta, joista 49 % löydettiin Chaetomium-lajeja.[3] Chaetomium on homevaurioituneiden sisäympäristöjen sienisuku, joka edistää mahdollisesti terveydellisiä haittoja toksisilla tuotoksillaan.[4] Chaetomium -suvun yleisimpiä rakennuksissa tavattavia lajeja on Chaetomium globosum. Se tuottaa ketoglobosiineja A ja C, kun sitä viljellään rakennusmateriaaleilla. Kasvatusalustoista kaura-agar on parhaimmiksi todettuja.[3] Chaetomiumin tuottamia toksiineja voi olla sisäilmassa, pinnoille laskeutuneessa pölyssä ja kasvustoista vapautuvissa hiukkasissa.[5] Chaetomiumille herkistyneitä on suomalaisessa aineistossa muutama prosentti. Home ei kuitenkaan kuulu allergiatesteissä rutiinitesteihin.[2]

Toksiinintuottajina tunnettuja Chaetomium -lajeja
  • Chaetomium kunze
  • Chaetomium globosum
  • Chaetomium elatum
  • Chaetomium brasiliense
  • Chaetomium cochliodes

Lähteet
  1. STM: Asumisterveysopas, s. 173. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008. ISBS 978-952-9637-35-5.
  2. Putus T.: Home ja terveys, s. 30. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-952-9637-43-0.
  3. Matthew R. Fogle et al.: Growth and mycotoxin production by Chaetomium globosum. Mycopathologia, 2007, 164. vsk, nro 1, s. 49-56.
  4. Elena Piecková: In vitro Toxicity of indoor Chaetomium kunze ex fr.. Ann Agric Environ Med, 2003, 10. vsk, s. 9-14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.4.2016. Englanniksi. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Sorenson WG: Aerosolized mycotoxins; implications for occupational settings. Proceedings of the international conference: fungi and bacteria in indoor environments., s. 57-67. Saratoga Springs, NY.: Eckardt Johanning and Chin S. Yang, editors, 1995.

    Aiheesta muualla
    Chaetomium-toksiineja

    Chaetomium elatum: ketoglobosiini V | proketoglobosiini III | proketoglobosiini IIIed | ketoglobosiini B | ketoglobosiini C | ketoglobosiini F | ketoglobosiini G

    Chaetomium globosum: ketoglobosiini A | ketoglobosiini J | ketoglobosiini Q | ketoglobosiini T | ketoglobosiini U | proketoglobosiini I | proketoglobosiini II | sytoglobosiini A | sytoglobosiini B | sytoglobosiini C | sytoglobosiini D | sytoglobosiini E | sytoglobosiini G | ketoglobiini A | ketomugiliini A | ketomugiliini B | ketomugiliini C | ketomugiliini I | ketomugiliini J | ketomugiliini K | ketomugiliini L | ketomugiliini M | ketomugiliini N | ketomugiliini O | globosuksantoni | globosumoni A | globosumoni B | globosumoni C

    Chaetomium brasiliense: mollicellin B | mollicellin C | mollicellin F | mollicellin H | mollicellin J | mollicellin K | mollicellin L | mollicellin M | mollicellin N

    Chaetomium cochliodes: ketoviridiini E | ketoviridiini F | ketokokhiini A | ketokokhiini C

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.