Chachapoyas-intiaanit

Chachapoyas-intiaaneista on olemassa vain vähän arkeologisia todisteita, koska haudanryöstäjät ovat vieneet mennessään suuren osan muumiosta. Chachapoyas-intiaanien alue on ollut asutettuna vuodesta 200 jaa., ja chachapoyien kulttuurin oletetaan kehittyneen noin vuoden 800 jaa. tienoilla. Suurimpia löydettyjä asutuskeskuksia ovat Gran Pajaten ja Kuélap.

Noin 3 kilometriä korkean Kuélapin kalliotasanteilta on löydetty satoja hautoja. Kuélapin linnoitus on chachapoyien rakentama. Etelä-Amerikan suurin linnoitus osoittaa, että chachapoyat olivat taitavia insinöörejä. Linnoituksen neljä sisääntuloaukkoa on suunniteltu niin kapeaksi että niistä mahtui vain yksi ihminen kerrallaan, mikä helpotti linnoituksen vartioimista. Linnoitukset ovat saattaneet syntyä puolustustarpeisiin huari-heimoja vastaan.

Suurin chachapoyas-intiaanien museo on Leymebamban museo. Se sai alkunsa yhdestä suurimmasta chachapoyas-intiaanilöydöstä Laguna de los condoresissa. Löytö tehtiin vuonna 1996. Eräästä lähes luoksepääsemättömästä luolasta kallion jyrkänteeltä löydettiin 219 koskematonta palsamoitua muumiota. Ei tiedetä, miksi ruumiit olivat palsamoituja, sillä Kuélapissa niitä ei ollut palsamoitu. Radiohiiliajoituksen mukaan muumiot ovat peräisin inkavalloituksen jälkeiseltä ajalta. Niiden muumiointitapa on chachapoyas-intiaanien ja inkojen muumiointitavan välimuoto.

Vuonna 1475 inkojen päällikkö Túpac Inca Yupanqui löi chachapoyat vuodessa suuren ylivoiman ansiosta. Useat inkojen eri aikoina valloittamat alueet alistuivat ylivoiman edessä. Chachapoyat sen sijaan taistelivat miltei viimeiseen mieheen, sillä he eivät olleet tottuneet johtajiin tai kuninkaisiin omassa demokratiassaan. Estääkseen kapinoinnin inkat karkottivat kaikki nuoret sotilaat, vaikkakin kapinointia tapahtui vielä vuosia.

Lähes ainoat kirjalliset todisteet ovat espanjalaisvalloittajien aikaisissa kirjoissa.

1. JIM D HISTORIA: Intiaanien salaisuuksia.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chachapoyas-intiaanit Wikimedia Commonsissa